”Koulutukseen panostetaan”?

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb julisti alkusyksystä kokoomuksen linjana, että ”koulutuksesta ei saa leikata” (19.8.2014). Vihreät puolestaan kehuivat Helsingin budjetista päätettäessä, että ”koulutukseen ja sivistykseen panostetaan”.

Tiistaina vihreiden ja kokoomuksen sanojen ja tekojen suhdetta mitataan Helsingin opetuslautakunnassa, jonka puheenjohtaja on Minerva Krohn (vihr) ja varapuheenjohtaja Wille Rydman (kok). Sama koskee muita lautakunnassa edustettuna olevia puolueita, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja RKP.

Opetuslautakunnan listalla on esitys tulosbudjetiksi, joka vähentää määrärahoja ja tiloja oppilasta kohti laskettuna. Toisena isona asiana on palveluverkkoa koskeva linjaus, joka mukaan peruskoulut ja lukiot kootaan hallinnollisesti vähintään 500 oppilaan yksiköiksi. Päiväkodeissakin pitää olla vähintään 63 lasta.

Mitään pedagogisia, sosiaalisia tai asuinalueiden kehitykseen liittyviä perusteita isompiin yksiköihin keskittämiselle ei esitetä. Taloudelliset säästöperustelutkin ovat kyseenalaisia, ne on arvioitu vain opetusviraston osalta ja lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuutena kaupungille ei kuitenkaan synny säästöä siitä, jos opetusvirasto luopuu kaupungin kiinteisöistä. Kun lasten määräkään ei Helsingissä vähene vaan päinvastoin kasvaa, on koulutiloista luopuminen lyhytnäköistä. Päivähoidon puolella on jo 2000-luvun alusta kokemusta siitä, kun säästettiin päiväkotien rakentamisesta ja jo muutama vuosi myöhemmin todettiin satojen lasten jääneen vaille päiväkotipaikkaa, kun lyhyen aikavälin ennusteet osoittautuivat virheellisiksi.

Koulujen yhdistäminen ei siis välttämättö tuo kaupungille mitään säästöjä tilakustannuksissa. Sen sijaan hallinnollisesti yhdistettyjen koulujen opetuksen resururssit oppilasta kohti kyllä vähenevät. Samalla lähikoulujen lopettamiset heikentävät asuinalueiden yhteisöllisiä verkostoja.

Helsingillä ei ole mitään taloudellista pakkoa säästää kouluista ja muista peruspalveluista. Kyse on poliittisista valinnoista. Viime keskiviikkona valtuuston enemmistö päätti jo toistamiseen, että se ei halua ohjata yhtään rahaa Helsingin Energian ja Sataman rämän vuoden voitoista (ennusteen mukaan yli 150 miljoonaa euroa) kaupungin muihin palveluihin. Helsingin pankkitileillä on lisäksi yli 880 miljoonaa euroa aiemmilta vuosilta jääneitä ylijäämiä, joita ei ole sidottu mihinkään tarkoituksiin.

Marraskuussa budjettia käsiteltäessä valtuuston enemmistö torjui myös esitykset, joilla olisi estetty opetusviraston resurssien heikentäminen. Esitin budjettiin lisättäväksi 5 miljoonaa euroa opetusviraston suunnittelemien ns. sopeuttamis- ja tehostamistoimien välttämiseksi sekä lähikoulujen turvaamiseksi. Tätä ehdotusta ei kukaan muu kannattanut eivätkä muut valtuutetut tehneet mitään esityksiä opetustoimen budjettiin.

Edelleen on kuitenkin vaihtoehtoja. Opetuslautakunta voi halutessaan todeta, että budjetti ei riitä ja esittää siihen ylitysvaltuuksia. Se voi myös palauttaa kouluverkkolinjauksen uuteen valmisteluun, jotta asiasta voidaan käydä avoin keskustelu, kuulla asukkaita ja kouluja, tehdä sosiaalisten vaikutusten arviot ja selvittää kokonaistaloudelliset vaikutukset.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä kouluverkkolinjaukset ovat niin tärkeitä, että ne pitää tuoda valtuuston päätettäväksi. Haluamme lisätä opetuksen resursseja ja turvata lähikoulut.