Ympäristöraportti vaatii myös tekoja

28.9.2011

Ympäristöraportti vaatii myös tekoja

Helsingin kaupungin
ympäristöjohtamisen painopiste on siirtynyt virkamiehille, hajaantunut eri
hallintokunnille ja supistunut melko tekniseksi. On tietysti hyvä, että
hallintokunnat ovat aktiivisia, mutta kaupungilla ei ole kattavaa ympäristöohjelmaa.
Valtuuston päätettäväksi ei myöskään aiota tuoda toimintaohjelmia ympäristö-,
liikenne-, energia- tai kestävän kehityksen linjauksista. Käytännössä tämä merkitsee
sitä, että asukkailla ja valtuustolla ei ole mitään aktiivista roolia kaupungin
ympäristölinjauksissa.

Ympäristöraportin mukaan
talousarvion vähistäkin sitovista ympäristötavoitteista on toteutunut vain
puolet. Kaikki toteutumattomat tavoitteet koskevat liikennettä,
joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämistä. Esimerkiksi poikittaisessa
liikenteessä joukkoliikenteen osuus jopa väheni.  Liikenteen pakokaasujen takia typpioksidin
vuosiraja-arvo ylittyi Helsingin keskustassa. Joukkoliikenteestä vastaavan
HSL:n kohdalla ainoa raportissa mainittu toimenpide on kuitenkin osallistuminen
autottomaan päivään, joka sekin on Helsingissä typistetty minimiin.

Kasvihuonekaasujen päästöjen
vähentämisessä on edetty lähinnä lisäämällä kivihiilen sijasta maakaasun käyttöä.
Sen sijaan Helsingin Energian kokonaispäästöt ovat raportin mukaan 9 % vuoden
1990 tasoa korkeammat. Uusiutuvan energian osuus jopa supistui viime vuonna.

Lisäksi energialaitoksen päästöt
lasketaan tavalla, joka ei kerro koko totuutta. Laskentatapana käytetään
hyödynjakomenetelmää, jossa lasketaan sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt koko
Suomen sähköntuotannon ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvona. Hyödynjakomenetelmä
voi olla ok kaukolämmön osalta, mutta sähkönkulutuksen päästöistä Helsingissä esitetyt
luvut eivät oikeastaan kerro mitään. Ne eivät selviä myöskään Helsingin
Energian vuosikertomuksesta, koska HelenSähkö, Helen-Lämpö, HelenVoima ja
HelenSalkunhallinta myyvät ja ostavat sekaisin toisiltaan ja sähköpörssistä.
HelEn hankkii 94 % sähköstä sähköpörssistä, jonne se siis ensin itse myy
sähkön, ja sitten pörssin avulla nostaa kuluttajahinnat pilviin.

Raportissa on paljon hyödyllistä
tietoa, mutta vähän esityksiä toimenpiteiksi. Niitä tarvittaisiin esimerkiksi
joukkoliikenteen osuuden vahvistamiseksi. Tai liikenteen meluhaittojen
torjumisessa. Kolmasosa helsinkiläisistä altistuu yli 55 desibelin
liikennemelulle. Tämä johtuu osin siitä, että valtio on osoittanut liian vähän
rahaa meluesteiden rakentamiseen, mutta myös kaupunki on rakentanut asuntoja
melualueille. Vesiensuojelussakaan ei ole kyse vain Helsingin ulkopuolisista
saastuttajista vaan kaupungin alueeltakin on vesilaitoksista ollut
ohijuoksutuksia ja niiden seurauksena ravinteiden joutumista mereen. On
tietysti tärkeää, että ympäristöongelmia katsotaan laajemmin kuin vain
Helsingin alueen osalta. Toivottavasti tämä näkyy jatkossa myös
HSL-kuntayhtymässä, kun otetaan kantaa biodieselratkaisuihin.

Helsinkiläiset pitävät ympäristöasioita tärkeinä. Mutta miten he voivat
vaikuttaa omien käytäntöjensä lisäksi koko kaupungin ympäristöpolitiikkaan?
Tähän kysymykseen palaan seuraavassa asialistan kohdassa kestävän kehityksen
toimintaohjelman loppuraportista. 

 

 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »