Ympäristöraportti 2015 ja ympäristöohjelman tarve

Helsingissä on edetty monissa ympäristökysymyksissä. Tästä on ympäristöraportissa monia esimerkkejä. Mutta myös haasteita ja ongelmia riittää.

Raportissa kerrotaan ympäristöjohtamisen toimintamallista. Siinä keskeisessä roolissa ovat virastot, yhtiöt ja muut kumppanuudet. Kuvasta puuttuvat kuitenkin asukkaat ja asukkaiden osallistuminen ympäristötavoitteiden asettamiseen. Ympäristöpolitiikan tavoitteet pitää tietysti integroida kaikkeen kaupungin toimintaan. Mutta mistä nuo tavoitteet tulevat? Viittaus valtuustostrategiaan ei riitä turvaamaan asukkaiden osallistumista.

Helsinkiin tarvitaan yhdessä asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa valmisteltu ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen ohjelma, joka tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi olisi syytä pohtia vielä uudelleen Helsingin johtamisjärjestelmän uudistamista ympäristönäkökulmasta, jotta ei tehdä samoja virheitä kuin valtion puolella ely-keskuksia muodostettaessa.

Euroopan unionin ilmanlaatudirektiivin mukaiset raja-arvot olisi pitänyt alittaa viime vuonna. Typpioksidin raja-arvo kuitenkin ylittyi monin paikoin mm. Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla ja Hämeentiellä. Lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla liikenteen melutaso ylittää ohjearvot. Nämä ovat ongelmia, jotka on syytä ottaa vakavasti myös kun pohditaan kaupunkibulevardeja ja joukkoliikenteen kehittämistä.

Helsingin kasvaessa lisääntyy myös viher- ja virkistysalueiden tarve ja kulutus. Kuten ympäristöraportissa todetaan, Helsingissä on kuitenkin varsin vähän suojeltuja luontoalueita ja viheralueiden verkosto on rikkonainen. Tätäkin taustaa vasten on käsittämätöntä, että kaupunkisuunnitteluvirasto esittää apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäen ohjauksessa rakentamista Keskuspuistoon. Vielä kummallisempaa on, että yksikään kaupunkisuunnittelulautakunnassa istuvista ryhmistä ei ole asettunut tukemaan esityksiä Keskuspuiston säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa.

Lopuksi materiaalivirtojen hallinnasta: Kaupunki ja kunnalliset toimijat hallitsevat suurta osaa energia-, vesi-, jäte- ja muista materiaalivirroista Helsingissä. Tähän liittyy myös liiketoiminnan mahdollisuuksia. Niitä ei kannata jättää pelkästään markkinoiden hoidettavaksi. Myös kaupunki voi kehittää tällä alueella uutta työtä ja tuloja tuovaa toimintaa.

(Kuva: Yleiskaavaehdotus uhkaa Keskuspuistoa)