Ympäristöraportista tekoihin

Ympäristöraportti osoittaa, että kaupunki voi omilla toimillaan vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Helsingin Veden tulokset typpi- ja fosforipäästöjen vähentämiseksi jätevesistä.

Toisaalta raportti kertoo myös siitä, miten epävarmalla pohjalla on markkinoihin perustuva ympäristöjohtaminen. Muun muassa energiatuotannon päästöjen kehitys voi heilahdella paljonkin pohjoismaisen sähköpörssin hinnoista riippuen.

Tämän raportin perusteella vakavimmat ongelmat Helsingissä liittyvät liikenteeseen. Noin 100 000 helsinkiläistä asuu alueilla, joissa melutaso ylittää valtioneuvoston asettamat ohjearvot. Ilman laadun osalta hiukkasten ja typpidioksidin raja-arvojen ylittyminen on jatkuva ongelma, jonka pääsyynä ovat autoilun nostama katupöly ja päästöt. Lisäksi joukkoliikenteen osuus on poikittaisessa liikenteessä supistunut entisestään ja on vain 12 prosenttia. Se on kaukana valtuuston asettamasta, sinänsä alhaisesta 17 prosentin tavoitteesta. Myöskään pyöräilyn edistämistä koskevat tavoitteet eivät ole toteutuneet.

Helsinki joutui jo vuonna 2003 antamaan selvityksen EU:n komissiolle ilman laadun raja-arvojen ylityksestä. Nyt Helsinki joutui aloittamaan EU-puheenjohtajakauden antamalla uuden selvityksen samasta rikkomuksesta. Ymmärrän toki, että asia liittyy laajempaan pääkaupunkiseudun ilmansuojelun ohjelmaan. Minusta se ei saa kuitenkaan tarkoittaa pitoisuuksien vähentämiseen tähtäävän toimenpideohjelman laatimista vasta ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä, kuten raportissa esitetään.

Siksi ehdotankin hyväksyttäväksi seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tekee kiireellisesti toimenpideohjelman liikenteen aiheuttamien hiukkasten ja typpidioksidin raja-arvojen ylittymisen estämiseksi.

Valtuusto hyväksyi runsas vuosi sitten kestävän kehityksen ohjelman yhteydessä ponnen siitä, että kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten investointisuunnitelmiin sisällytetään arvio niiden ekologisesta kestävyydestä. Pidän ympäristöraportin isona puutteena sitä, että siinä ei arvioida laajemmin investointisuunnitelmien ekologista kestävyyttä. Raportissa arvioidaan vain varsinaisia ympäristöinvestointeja.

Kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta, onko valtuuston ponnen johdosta tehty arvioita ja yhteenvetoja siitä, miten investoinnit kaiken kaikkiaan toteuttavat ekologisen kestävyyden ohjelmaa?

Lopuksi SKP:n ja asukaslistan ryhmä korostaa, että ympäristöraportti edellyttää johtopäätöksiä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa. Tämä koskee etenkin joukkoliikenteen tukea ja investointeja.

Keskustatunnelin kaltaisen ”hukkaputken” sijasta on syytä investoida joukkoliikenteeseen. Espoon kaupunginhallituksen eilinen metroesitys avaa lisää mahdollisuuksia paitsi länsimetron myös Raidejokerin vauhdittamiseen.