Ylipormestarin tyly budjettiesitys

2.10.0307

Puheenvuoroja


Helsingin kaupungille kertyy tuloja selvästi ennakoitua enemmän. Ylipormestari Jussi Pajusen ehdotus ensi vuoden talousarvioksi ei tuo kuitenkaan helpotusta palvelujen resurssipulaan. Se ei korjaa myöskään työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Tulot kasvavat

Verotuloja kertyy tänä vuonna noin 67 miljoonaa euroa budjetissa arvioitua enemmän. Myynti- ja toimintatuloja tulee noin 54 miljoonaa enemmän.
Kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten tulos on ennusteen mukaan yhteensä 170 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös kolmena seuraavana vuonna kaupungin ja sen liikelaitosten tuloksen ennustetaan olevan noin 100 miljoonaa voitollinen.
Kaupungilla on rahaa tileillä ja lainasaatavina yli miljardi euroa, kun velkoja on sataman rakentamisvelat mukaan lukien vain 800 miljoonaa.

…mutta taas pitäisi leikata?

Vaikka rahaa tulee jatkuvasti enemmän, haluaa kokoomuslainen ylipormestari leikata palvelujen rahoitusta. Hän vetoaa siihen, että palvelujen rahoitus on liian paljon Helsingin Energian tuloksesta riippuvainen.
Energiamarkkinoilla ei ole kuitenkaan näköpiirissä hintojen alenemista, joka heikentäisi energialaitoksen tuottoa. Päinvastoin EU:n yhteisten energiamarkkinoiden ennustetaan kiihdyttävän hintojen nousua Suomessa, koska hinnat ovat Keski-Euroopassa korkeampia kuin täällä.
Hallituspuolueilla olisi mahdollisuus lisätä valtion osuutta kuntien rahoituksesta. Ensi vuoden valtion budjetissa aiotaan kuitenkin alentaa kuntien valtionosuusprosentteja yhteensä 480 miljoonalla eurolla.
Oikeiston tavoitteena niin hallituksessa kuin Helsingissä onkin supistaa julkisten palvelujen rahoitusta ja luoda näin lisää kysyntää yksityisille palveluille. Tämä näkyy myös siinä, että kaupunki käyttää yhä enemmän rahaa ostopalveluihin.

Palveluista puuttuu kymmeniä miljoonia

Helsingin budjettiesityksestä on annettu julkisuudessa harhaanjohtava kuva vertaamalla lukuja vain tämän vuoden budjettiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tänä vuonna toteutuva menokehitys ylittää kuitenkin budjetin noin 40 miljoonalla eurolla. Pajusen esitys jatkaa tätä peruspalvelujen tietoista alibudjetoimista.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetty summa on vain nimelliset kolme prosenttia enemmän kuin tänä vuonna toteutuvat menot. Kyse on inflaatiotarkistuksesta, jolla ei korjata esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstövajausta eikä lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen puutteita.

Jopa lakia rikotaan

Ylipormestarin tylyä linjaa kuvaa se, että edes kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei aiota toteuttaa.
Lastensuojelussa kuntien velvoitteet lisääntyvät, mutta budjettiesityksestä puuttuu noin 10 miljoonaa euroa lastensuojelusta. Vanhusten palveluista, kuten vanhustenkeskusten ja palveluasumisen, määrärahoissa on monien miljoonien vajaus.
Hoitotakuulain mukaisia hoitoon pääsyn enimmäisaikoja aiotaan rikkoa myös ensi vuonna, muun muassa hammashoidosta jää puuttumaan miljoonia euroja. Marian sairaalan päivystyspoliklinikan henkilöstöpulaan ei löydy esityksestä korjausta. Lastenpsykiatrian uudelleenjärjestelyn yhteydessä luvattu perheneuvoloiden resurssien turvaaminen on sivuutettu.
Vanhusten kotihoidon resurssipula jatkuu eikä budjetissa ole varauduttu mitenkään nykyisen kokeilun päättymiseen. Pitkäaikaissairaanhoidosta aiotaan vähentää resursseja vuonna 2009, vaikka väestön ikääntymisen takia myös pitkäaikaishoidon tarpeet kasvavat.

Palkkatasoon ei korjausta

Itse toista kymmentä tuhatta euroa kuukaudessa tienaava ylipormestari Pajunen ei ole sisällyttänyt budjettiesitykseen kunnolla edes kunta-alan tähän mennessä tehtyjen sopimusten vaatimaa lisärahoitusta.
Palkankorotusten keskitetty varaus on vain vähän yli 50 miljoonaa euroa nykyisen pohjan päälle. Se ei tuo edes neljän prosentin lisäystä tämän vuoden palkkamenoihin. Se on todella kaukana kuntatyönantajan markkinoimista luvuista.

Jo riittää alibudjetointi!

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vaatii budjettilinjan perusteellista korjaamista. Peruspalvelujen jatkuvasta alibudjetoimisesta on päästävä eroon. Kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä on ohjattava useita kymmeniä miljoonia lisää peruspalveluihin.
Työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä on ryhdyttävä poistamaan varaamalla kunta-alan valtakunnallisten sopimusten päälle maksettavaan Helsinki-lisään 30 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisen sijasta on lisättävä HKL:n tariffitukea niin, että voidaan lisätä bussi-, ratikka- ja metrovuoroja voidaan lisätä ja alentaa esimerkiksi lastenlippujen hintoja.
Koulujen ja muiden peruspalvelujen resurssien lisäämiseksi olemme esittäneet myös markkinaehtoisten sisäisten vuokrien alentamista.

Kenen ääni kuuluu?

Valtuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. SDP, vihreät ja Vasemmistoliitto ovat kuitenkin viime vuosina sopeutuneet kokoomuksen linjaan saatuaan muutaman miljoonan lisäyksiä budjettiriihessä.
Tuloksellinen toiminta lähikoulujen puolesta osoitti, että kaupungin johdon budjettisopimukset voidaan murtaa, jos helsinkiläiset lähtevät laajasti liikkeelle.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »