Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti aiheuttaa yhä ongelmia ja hinta paisuu. Viimeisimmät uutiset kertovat koronakriisin ohella Apotin pidentäneen jonoja leikkauksiin ja hoitoon HUS:ssa. Yli puoli vuotta – eli laissa määritellyn ei-kiireellisen erikoissairaanhoidon enimmäisajan – jonottaneita oli HUS:ssa vuosi sitten kesällä runsaat 800 ja nyt heinäkuussa jo yli 4 500.

Kun Apotti-hankkeesta päätettiin joulun alla 2012, sen hinnaksi esitettiin 350 – 450 miljoonaa euroa. Jo ennen järjestelmän käyttöönottoa hinta oli noussut jo 575 miljoonaan euroon ja tämän vuoden alussa arvio hankkeen kokonaiskustannuksista oli noussut jo 774 miljoonaan euroon. Itse tietojärjestelmän lisäksi sen hintaa kasvattavat käyttöönoton menot, kun mukaan on tullut lisää kuntia.

 

Osaamattomuutta jo hankinnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kymmenien tietojärjestelmien korvaaminen yhtenäisellä järjestelmällä on tietysti haastavaa. Sen suunnittelu alkoi kuitenkin jo yhdeksän vuotta sitten ja käyttöönotto kaksi vuotta sitten. Se, että Apotti ei toimi vieläkään kunnolla, kertoo paljon myös itse tietojärjestelmän ongelmista.

Osin ongelmia selittää varmaan se, että hankintapäätöksen valmistelleissa ohjaus- ja kehittämisryhmissä ei ollut ketään ict- tai ylipäätään tekniikan alan tutkinnon suorittanutta. Ryhmien jäsenet olivat lääkäreitä, juristeja, taloushallinnon johtohenkilöitä.

 

Tästä varoitettiin

Jo hankintapäätöstä tehtäessä monet varoittivat siitä, että Apotti on vanhanaikainen, kankea tietojärjestelmä, joka on alun perin suunniteltu yhdysvaltaiseen terveydenhuoltojärjestelmään eikä julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon pohjalle rakentuvien palvelujen yhteiseksi tietojärjestelmäksi. Samoin varoitettiin, että se sitoo järjestelmän käyttäjät ”toimittajaloukkoon” johtuen suljetusta lähdekoodista, jolla Epic Systems sen tekee.

Ongelmaksi todettiin jo hankkeen lähtökohta, jossa tilataan ikään kuin kertahankinnalla mammuttimaisen laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jossa ei ole kyse vain tietotekniikasta vaan aivan olennaisesti myös sote-palveluketjujen ja toimintatapojen uudistamisesta. Kaiken tämän perusteella monet asiantuntijat ennustivat vaikeuksia hankkeen toteuttamisessa ja kustannusten hallinnassa.

Lisäksi Apottiin liittyi tietosuojaongelmia, koska yhdysvaltalaisen Epic Systemsin toimintaa säätelevät USA:n lait ja käytännöt eivät vastaa EU:n perusoikeussäädöksiä, kuten julki tulleet Edward Snowdenin NSA-paljastukset osoittivat.

Varoitukset ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Osa päättäjistä tiesi sen jo Apottia hyväksyttäessä, mutta esimerkiksi Helsingin valtuustossa vain minä ja Lilli Autti (sd) vastustimme hanketta ja esitimme mammuttimaisen kokonaishankinnan sijasta ketterämpää, avoimeen lähdekoodiin, vaiheittain ja osin erillishankintoihin perustuvaa hanketta, jossa otetaan paremmin huomioon erityisesti tietosuoja ja sosiaalihuollon tarpeet.

Hitauden ja kankeuden lisäksi Apotin käyttöönotossa on paljastunut jopa potilasturvallisuutta ja tietosuojaa vaarantaneita virheitä, kuten tietojen katoamisia.  Ongelmia on lisännyt sote-palvelujen resurssien alimitoittaminen, jonka seurauksena esimerkiksi henkilöstön koulutukseen ja it-tukeen on varattu liian vähän aikaa.

Resurssien vähyys selittää kyllä myös osan potilasjonojen pitenemisestä. Koronakevään aikana ei-kiireellisiä leikkauksia ja hoitoja lykättiin, koska henkilöstöä siirrettiin muilta osastoilta tehohoidon yksiköihin ja koronapotilaiden hoitoon.

 

Monia tietojärjestelmiä jatkossakin

Uusi tietojärjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Nyt se on käytössä myös Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla, Jorvin sairaalassa, HYKS:n Naistentautien ja Psykiatrian yksiköissä sekä pääosassa Vantaan sote-peruspalveluja. Tämän syksyn ja ensi vuoden aikana Apotti on tarkoitus saada käyttöön HUSin muissa sairaaloissa sekä sote-palveluissa Helsingissä, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, ja Tuusulassa.

Apotin ulkopuolelle on HUS-alueella päättänyt jäädä Espoo, Hanko, Keski-uudenmaan sote-kuntayhtymä, Raasepori ja Vihti sekä ainakin toistaiseksi Porvoo. Apotista ei ole myöskään tulossa valtakunnallista tietojärjestelmää. Esimerkiksi Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirit, Pohjois-Karjalan Siun sote ja Etelä-Savon Essote hankkivat Cerner-yhtiöltä yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän. Ne hylkäsivät kilpailutuksessa Epic Systemsin.

(Kuva: Apotti)

Lisäys artikkeliin 3.10.20:
Tänään julki tulleet tiedot kertovat, että laittoman pitkiksi venyneissä jonoissa oli HUS:ssa elokuun lopussa jo 6 900 leikkausta tai muuta hoitoa tarvitsevaa. Syynä resurssien vähyys, korona ja Apotti.