WTO:n GATS-neuvottelut uhkaavat julkisia palveluja ja demokratiaa

19.1.2003

WTO:n GATS-neuvottelut uhkaavat julkisia palveluja ja demokratiaa


 
Maailmankauppajärjestö WTO on aloittanut neuvottelut palvelujen kauppaa koskevien pelisääntöjen muuttamiseksi. Neuvottelujen tavoitteena on laajentaa WTO:n Yleinen sopimus palvelujen kaupasta – GATS – koskemaan yhä laajemmin myös julkisia palveluja.

Vaikka GATS-neuvottelut koskevat kansalaisten perusoikeuksia, niitä käydään suljettujen ovien takana. Kansalaisjärjestöt ovat käynnistäneet kansainvälisen kampanjan GATS-neuvottelujen pysäyttämiseksi. Mukana kampanjassa ovat Attac, useat julkisten palvelualojen ammattiliitot, monet opiskelijajärjestöt, Maan ystävät ja muita kansalaisjärjestöjä.

Kyse isoista rahoista

GATS-neuvottelujen aluksi WTO:n jäsenmaat esittivät pyynnöt siitä, mitkä alat ne haluavat muiden avaavan vapaakaupalle. Seuraavaksi ne tekevät maaliskuun loppuun mennessä tarjoukset
siitä, mitkä alat ne ovat itse valmiita avaamaan kilpailulle. Neuvottelut näistä pyynnöistä ja tarjouksista on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Kyse on isoista markkinoista.
 
Palvelujen viennin ja tuonnin arvo on jo nyt 3 000 miljardia euroa. Julkisten palvelujen avaaminen laajentaisi nämä markkinat moninkertaiseksi. Pelkästään terveydenhuollossa liikkuu enemmän
rahaa kuin nykyisillä palvelukaupan kansainvälisillä markkinoilla yhteensä. Työllisyydestä palvelujen osuus on 60 prosenttia.

Julkisten palvelujen yksityistämistä ajavat erityisesti palvelualoilla toimivien suuryhtiöiden muodostamat lobbausryhmät U.S. Coalition of Service Industries ja European Services Forum. Suomessa vahva vaikuttaja on Nokia-yhtiö. Suuryhtiöt haluavat siirtää vapaakaupan piiriin lopulta kaikki sellaiset alat, joilla ne
voivat tehdä voittoa.

GATS-neuvottelujen rinnalla käydään WTO:ssa myös neuvotteluja mm. maataloudesta, teollisuustuotteista ja ns. henkisestä omaisuudesta. Näistä kaikista neuvotteluista on tarkoitus saada aikaan kokonaispaketti vuoden 2005 alkuun mennessä.

Neuvotteluesitykset salattu

Suomi on WTO:n jäsen, mutta osallistuu neuvotteluihin Euroopan unionin kautta. Vaikka kyse on jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja julkisten palvelujen tulevaisuudesta, käydään neuvotteluja salassa julkisuudelta EU:n ja ulkoministeriön virkamiesten toimesta. Myös eduskunta on jätetty ja jättäytynyt sivuun. EU on esittänyt pyyntöjä yli sadalle WTO:n jäsenmaalle.

Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston mukaan pyynnöt koskevat mm. telekommunikaatio-, posti-, rakennus-, rahoitus-, energia-, ympäristö, kuljetus-, uutispalvelu- ja koulutuspalveluja. Pyyntöjä ei ole julkaistu. Niitä ei ole jaettu edes eduskunnalle. Eduskunta ei ole myöskään itse määritellyt
neuvotteluille konkreettisia tavoitteita. Eduskunnan suuren valiokunnan WTO-jaoston järjestämää lyhyttä kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuutta ei voi myöskään pitää riittävänä ”kansalaiskeskusteluna”.

Uhrataanko palvelut Nokian voitoille?

Ulkoministeriön edustajien mukaan EU:n muille maille esittämät ”pyynnöt kattavat hyvin Suomen offensiiviset intressit, jotka painottuvat erityisesti telekommunikaatio-, ympäristö-, energia, rakennus- ja konsulttipalveluihin”. Kun eduskunta ei ole pyyntöjä käsitellyt, voi kysyä, missä tällaisista tavoitteista on päätetty?

Onko hallitus antanut virkamiehille valtuudet uhrata esimerkiksi julkiset postipalvelut, joukkoliikenteen, yliopistot ja energiahuollon Nokian, Soneran ja Nordean kaltaisten kansainvälisillä markkinoilla toimivien
suuryhtiöiden voitontavoittelun hyväksi? Entä ovatko Suomen edustajat EU:n kautta ajamassa ylikansallisten yhtiöiden etuja kehitysmaiden kustannuksella?

Muut maat ovat esittäneet EU:lle pyyntöjä kaikkien palvelukaupan sektoreiden osalta. Ulkoministeriön mukaan erityisesti Suomelle tehdyt pyynnöt koskevat ainakin televiestintää, rahoituspalveluja, koulutusta, turismia, alkoholin ja lääkkeiden jakelua. Suomea koskevat tietysti myös koko EU:lle esitetyt pyynnöt, joiden sisällöstä ei siis ole julkisuuteen esitetty tarkempia tietoja.

Päättääkö EU meidänkin puolestamme?

EU:n osalta on avoinna se, määritelläänkö unionin kauppakomissaarin neuvottelumandaatti WTO-neuvottelujen alkamisvaiheen vai nykyisen EU:n Nizzan sopimuksen pohjalta. Nizzan sopimus antaa komissiolle laajemmat valtuudet. Oma lukunsa on se, mitä EU:n perustuslaki tuo mukanaan GATS-neuvotteluihin, jotka voivat jatkua vielä vuosia. Todennäköistä on, että EU:n toimivalta kuppaneuvotteluissa laajenee. Siten esimerkiksi Suomen eduskunnan kenties tässä vaiheessa esittämät varaukset tai rajaukset voivat menettää merkitystään GATS-prosessin jatkuessa.

Oikeistolle GATS on valtion yhtiöiden laajojen yksityistämisvaltuuksien jälkeen seuraava keskeinen tavoite, jolla yhteiskunnallisia varoja siirretään yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi. Se pyrkii käyttämään GATS:ia myös kunnallisten palvelujen kilpailuttamisen ja yksityistämisen laajentamiseen.

Kokemukset esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä ja jätehuollosta kertovat siitä, miten kilpailuttaminen on käytännössä johtanut muutamien suurten, usein ylikansallisten yhtiöiden hallitsevaan asemaan, työntekijöiden turvattomuuden lisääntymiseen ja hintojen luvatun alenemisen sijasta niiden nousuun.

Julkiset palvelut uhattuna

GATS sisältää 12 laajaa palvelujen sektoria posti- ja telepalveluista pankkeihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja kulttuuriin. Ne on jaettu vielä 160 alaluokkaan. Käsite ”julkiset palvelut” on vieras termi GATS-maailmassa.

GATS:n ainoa tavoite on lisätä kauppaa ja tehdä myös julkisista palveluista voittoa tuottavia hyödykkeitä, kuvaa WTO-neuvotteluja pitkään seurannnut Susan George, Ranskan Attacin varapuheenjohtaja.
GATS ei ole loppuun asti kirjoitettu asiakirja vaan kehyssopimus, joka antaa valtuudet ”jatkuviin
neuvottelukierroksiin”. GATS-sopimuksen alussa sanotaan, että se ei koske julkisia palveluja. Mutta heti sopimuksen I artiklan kohdassa 3 julkiset palvelut määritellään tavalla, jolla sopimus voi koskea lähes kaikkia niistä. GATS:n mukaan julkisia palveluja ovat nimittäin vain ne, joita ei tarjota kaupallisesti ja
joihin ei liity kilpailua yksityisten palvelutarjoajan kanssa. Esimerkiksi Suomessa ani harvat julkiset palvelut ovat tällaisia.

GATS-sopimuksen VI artiklan kohta 4 antaa WTO:n riitojenratkaisuelimen puuttua asiaan, mikäli jokin hallitus toteuttaa toimia, jotka ovat tarpeettomia esteitä palvelujen kaupalle. Lisäksi XIX artikla velvoittaa jatkamaan neuvotteluja palvelukaupan vapauttamiseksi yhä laajemmin.

Susan George kertoo Attacin uutiskirjeessä hätkähdyttävän esimerkin siitä, mihin tämä voi johtaa: GATS:n kotimaista sääntelyä käsittelevä työryhmä, joka on vastuussa näiden sääntöjen kehittelemisestä, otti
äskettäin esille merikuljetusten ”kohtuuttomat ympäristö- ja turvallisuusstandardit”. Tämä tapahtui kolme viikkoa ennen Prestige-tankkerin onnettomuutta.

Miksi Suomen eduskunta vaikenee?

Attacin, Maan ystävien ja muiden järjestöjen aloitteesta koottiin viime vuoden lopulla EU-parlamentaarikkojen ja kansanedustajien vetoomus julkisten palvelujen vapauttamista vastaan
ja WTO-neuvottelujen avoimuuden ja demokraattisen valvonnan puolesta. Vetoomuksessa pidetään erityisen huolestuttavana sitä, että neuvotteluja käydään suljetuin ovin. Siinä vaaditaan kaikkien
tarjousten julkista käsittelyä, pyyntöjen julkistamista ja kieltäytymistä julkisten palvelujen alistamisesta GATS:lle.

Suomen osalta huomiota herättää se, että vain 10 kansanedustajaa ja 4 EU-parlamentaarikkoa yhtyi vetoomukseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä mukana oli vain yksi edustaja, SDP:n ryhmästä viisi ja vihreitä kansanedustajia neljä. Kokoomuksen, keskustan, RKP:n ja muiden eduskuntaryhmien edustajat puuttuvat kokonaan.

SKP vaatii GATS-neuvottelujen pysäyttämistä ja julkisten palvelujen pitämistä GATS:n ulkopuolella. Kannatamme WTO-kriittisten kansalaisjärjestöjen esitystä siitä, että WTO:n toimivallan laajentamisen sijasta arvioidaan uudelleen WTO-sopimukset niin, että ne eivät loukkaa sosiaalisia-, työelämän,
ympäristö- ja muita perusoikeuksia. Olemme mukana kansainvälisessä STOP GATS -kampanjassa.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »