Vihreät avasivat Guggenheim-kaupan

Helsingin vihreät ovat lähteneet kokoomuksen mukaan kannattamaan Guggenheim-säätiön esittämän Etelä-Sataman tontin varaamista museohankkeen arkkitehtuurikilpailua varten. Samalla vihreät ovat avanneet oman Guggenheim-kaupan, poliittisen osto- ja myyntiliikkeen.

Tontinvarauksen ehdoksi vihreät esittävät kaupungin oman selvityksen tekemisen kilpailun kuluessa Guggenheim-hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta, tuotto- ja kustannuslaskelmista. Tietysti taloudesta pitää olla päätöksentekoon muitakin lukuja kuin myyjän esittämät. Etenkin kun Guggenheim-säätiön laskelmissa on paljon kiistanalaisia arvioita.

Kuka maksaa ja kenelle?

Varsinainen ongelma ei ole kuitenkaan laskelmissa vaan hankkeen taloudellisissa perusteissa, joiden mukaan kaupunki (ja osin ehkä valtio) sitoutuvat maksamaan noin 160 miljoonaa euroa museon rakentamisesta ja vuotuisia käyttö- ja hallintokuluja 5 miljoonaa euroa (20 vuodessa 100 miljoonaa). Lisäksi tulisivat vielä verot, lainanhoitokulut ym.

Miljonäärien hallitsema Guggenheim-säätiö ei itse laittaisi hankkeeseen latiakaan, säätiölle pitäisi päinvastoin hankkia jostain 30 miljoonaa dollaria Guggenheim-nimen käyttölisenssiin ja antaa vuosittain hallintomaksuja.  Lisäksi kaupungin menot kasvavat, jos museon pääsylippu- ja sponsorituotot jäävät esitettyjä korkeita arvioita pienemmiksi.

Mistä rahat otetaan?

Niissäkään edellytyksissä, jotka vihreät esittävät varsinaiselle hankepäätökselle, ei esitetä mitään Guggenheim-säätiön oman taloudellisen vastuun lisäämiseksi. Sen sijaan vihreät ovat ryhtyneet käymään kauppaa muusta rahoituksesta ”sulle-mulle”-periaatteella. He esittävät rakentamisen rahoittamista osittain luopumalla ”jostain isosta liikenneinvestoinnista, esimerkiksi Kehä I:n monitasoliittymästä”, keskustakirjaston rakentamista ennen museota, museon käyttömenojen kohdentamista elinkeinorahoituksesta ja kaupungin osuuden rajaamista rahoituksesta korkeintaan puoleen. Samalla vihreät edellyttävät lisäpanostusta kuvataiteisiin ja kaupungin taidemuseoon.

Epäselväksi jää, mistä loput investointirahat löytyvät ja mitä elinkeinorahoitukseen kohdentaminen tarkoittaa, kun vihreät ovat sitoutuneet budjetti- ja investointiraameissa leikkaamaan nykyisiäkin menoja? Otetaanko kymmenet lisämiljoonat päiväkotien, koulujen, terveysasemien, vanhuspalvelujen, lähikirjastojen, joukkoliikenteen tai työllisyyden hoitamiseen varatuista muutenkin liian vähistä varoista? Ainakaan kaupungin budjetista ei löydy mitään sellaista ”elinkeinorahoitusta”, josta nuo miljoonat voisi ottaa leikkaamatta palveluista ja työllisyydestä.

Lobbarit ja vihreiden moraali

Guggenheim-säätiön johtaja Richard Armstrong kävi joulun alla Helsingissä lobbaamassa valtuustoryhmiä yhdessä tähän palkatun viestintätoimisto Milton Networksin kanssa.  Yksi samaisen viestintätoimiston johtajista on vihreiden kaupunginhallituksen jäsen Tuuli Kousa. Muodollisesti Kousa ei ehkä ole jäävi, mutta entä moraalisesti? (Kousa on viestintätoimiston nettisivujen mukaan edelleen yksi firman johtajista, mutta tällä erää vapaalla – aloittanut äskettäin ministeri Pekka Haaviston erityisavustajana.)

Miksi varata tontti ja järjestää arkkitehtuurikilpailu, kun museohankkeelle ei ole kyetty esittämään sen enempää kaupungin, valtion kuin mitään konkreettista yksityistä rahoitustakaan? Kyse ei ole vain arkkitehtuurikilpailusta vaan yrityksestä hivuttaa Guggenheim-museohanketta eteenpäin niin, että kaupunginvaltuuston olisi vaikeampi torjua sitä.

Ei syytä varata tonttia

SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana olen joka vuosi esittänyt lisää määrärahoja kaupungin kulttuuribudjettiin. Toivotan myös Guggenheim-museon tervetulleeksi Helsinkiin, mutta omalla rahoituksellaan.

En hyväksy sitä, että verovaroja aiotaan ohjata rikkaan amerikkalaissäätiön bisneshankkeen tukemiseen ja vieläpä samaan aikaan, kun kaupungin ja valtion rahoitusta kulttuuriin ja muihin peruspalveluihin leikataan. Siksi vastustan tontin varaamista Guggenheim-museolle arkkitehtuurikilpailua varten. Eikä ole Helsingille kunniaksi olla järjestämässä kansainvälistä arkkitehtuurikilpailua – ja joutua sitten ilmoittamaan, että ”kiva kun osallistuitte, mutta ei meillä ole rahaa tähän”.

(Kuva Guggenheim-säätiön esityksen julkistamistilaisuudesta / Toivo Koivisto)