Vastuunpakoilua kaupunginhallituksessa
Helsingin kaupunginhallituksen jäsenet ihmetelevät, kun pormestari Vapaavuori ei tee heille esitystä ylitysvaltuuksista koulujen alimitoitettuun budjettiin. Kritiikki pormestaria kohtaan onkin paikallaan. Vapaavuori kuuntelee kyllä sijoittajia, mutta ei lasten, nuorten ja muiden heikomassa asemassa olevien tarpeita.
Mutta kaupunginhallituksen jäsenet voisivat katsoa myös peiliin. He itse päättivät yksimielisesti runsas kuukausi sitten esittää valtuustolle, että viime vuoden 500 miljoonan euron ylijäämästä ei siirretä yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin. Kaupunginhallituksella oli tilinpäätösesitystä käsitellessään valta tehdä esitys lisämäärärahoista esimerkiksi kouluihin, varhaiskasvatukseen, sote-palveluihin ja kulttuuriin. Mutta kukaan ei kaupunginhallituksessa sitä esittänyt.
Viime vuoden valtava 500 miljoonan euron ylijäämä syntyi tuloksena budjetista, jonka kaupunginhallitus hyväksyi aikoinaan yksimielisesti. Tämän vuoden budjettineuvotteluissa kolme suurinta puoluetta sopivat mm. koulutusleikkauksista. Leikkauksia pehmenettiin sopimalla, että voidaan harkita koronapandemiasta suoraan johtuvia määrärahojen ylityksiä.
Jostain syystä tähän ylitysvaltuuksien esittämiseen tyytyivät tänä keväänä kaupunginhallituksessa niidenkin ryhmien edustajat, jotka eivät edes olleet mukana budjettisopimuksessa. Ilmeisesti kolmen suurimman puolueen kesken oli sovittu myös siitä, että ylitysvaltuudet voivat tulla harkintaan lähinnä koulutuksen osalta, eivät kaikilla toimialoilla. Tämä selittäisi sitä, että esimerkiksi sote-lautakunta ei ole edes esittänyt ylitysvaltuuksia.
Opettajien ammattiosasto ja koululaisten vanhemmat ovat olleet aktiivisesti liikkeellä vaatimassa koulutusleikkausten perumista. Muillakin toimialoilla olisi tarvetta nousta näkyvämmin vaatimaan lisämäärärahoja. Omalta osaltaan Asukkaiden Helsinki -yhteislista on koonnut helsinkiläisten esityksiä 500 miljoonan ylijäämän käytöstä ja aikoo tuoda ne valtuustolle kesäkuun alussa.
Valtuusto voi päättää
Pormestarin synkän selän taakse vetäytyminen on kaupunginhallituksen muilta jäseniltä vastuunpakoilua. Miksi he siirsivat nöyrästi pallon pormestarille silloin kun se oli heillä ja kaupunginhallituksella oli tilinpäätösesityksen käsittelyssä mahdollisuus esittää ylijäämistä siirrettäväksi osa tämän vuoden toimintamenoihin? Vai onko kyse pelin politiikasta, jolla väistyvä pormestari antaa palveluja tietoisesti alibudjetoineille poliittisille ryhmille mahdollisuuden esiintyä juuri vaalien alla koulutuksen ja kulttuurin puolustajina?
Siinäkin tapauksessa, että pormestari ja kansliapäällikkö eivät tuo opetuslautakunnan ja kulttuurilautakunnan esityksiä ylitysvaltuuksista kaupunginhallitukseen, on valtuustolla tilinpäätöksen käsittelyssä mahdollisuus ohjata rahaa niin koulutukseen kuin muihinkin palveluihin. Valtuuston tarvitsee vain muuttaa kaupunginhallituksen esitystä, jonka mukaan 500 miljoonan euron ylijäämä siirretään kokonaisuudessaan kaupungin taseen omaan pääomaan. Valtuusto voi päättää siirtää osan eri toimialojen toimintamenoihin.
Ylitysvaltuuksista syntyneen menettelytapasotkun eräs opetus on minusta sekin, että Helsingissä tarvitaan lisäbudjetteja. On kummallista, että lisätalousarvioita ei haluta lainkaan esittää, vaikka esimerkiksi nyt koronakriisin aikaan kaupungin tulot ja menot ovat merkittävässä määrin muuttuneet budjetin hyväksymisen jälkeen.