Vastaukset kyselyyn kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta

4.6.2015

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän mielestä tällaisen laajasti kaupungin koko johtamisjärjestelmää, luottamushenkilöiden asemaa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa koskeva muutos tulee valmistella niin, että kaikki valtuustoryhmät ovat mukana valmisteluelimissä ja että siitä käydään mahdollisimman laajaa julkista keskustelua. Pidämme virheellisenä menettelyä, jossa osa valtuustoryhmistä on suljettu valmistelun ulkopuolelle eikä asukkailla ole mahdollisuutta osallistua valmisteluun.

Helsingin uudistuksen aikataulua kannattaa mielestämme harkita uudelleen. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus on päättänyt valmistella mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuntien tehtäviin ja valtion aluehallintoon liittyviä esityksiä, jotka muuttavat toteutuessaan aivan olennaisesti kuntien roolia ja kunnallishallintoa. Mielestämme Helsingissä ei ole syytä ryhtyä laaja-alaiseen johtamisjärjestelmän uudistamiseen ennen kuin näistä muutoksista on tarkempi tieto. Sen sijaan joitain osauudistuksia voidaan toteuttaa jo nyt mm. valtuuston roolin vahvistamiseksi ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Vastauksena kaupunginhallituksen johtamisjaoston kysymyksiin esitämme:

1. Strategiaohjelman linjausten täsmentäminen johtamisjärjestelmän uudistamisesta

– Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, osallistuva demokratia, ja valtuuston aseman vahvistaminen on syytä nostaa keskeisiksi tavoitteiksi.
– Johtamisjärjestelmän uudistamisesityksen aikataulun täsmentäminen sitten kun tiedetään valtakunnallisista muutosesityksistä kuntien tehtäviin, soteen, maakuntahallintoon.
– Uudistuksen jatkovalmistelua varten muodostetaan laajempi valmisteluelin, jossa ovat edustettuna kaikki valtuustoryhmät ja joka kuulee myös asukkaita.

2. Poliittisen johtamisen malli

– Emme kannata pormestarimallia. Se lisäisi johtajavaltaisuutta. Samasta syystä emme kannata myöskään suoraa pormestarivaalia. – Nykyistä kaupunginjohtajamallia voitaisiin muuttaa niin, että kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan yhtä aikaa, kahdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.
– Kaupunginhallituksen kokoonpanon tulee heijastaa valtuuston kokoonpanoa nykyistä paremmin. Silloin jos kaikki valtuustoryhmät eivät suhteellisuuden perusteella saa edustusta kaupunginhallitukseen, tulee talousarvion ja strategiaohjelman kaltaisissa asioissa sopia asioiden valmistelusta niin, että mukaan kutsutaan kaikki valtuustoryhmät. Ei ole syytä rajata valtuuston mahdollisuuksia valita eri lautakuntiin ja niiden vetäjiksi henkilöitä kaupunginhallituksen, myös valtuuston ulkopuolelta.
– Lautakuntien ja johtokuntien osalta ongelmana ei ole niiden määrä. Sen sijaan on tarvetta vahvistaa valtuuston asemaa tärkeiden linjaratkaisujen tekemisessä, esimerkiksi palveluverkkoja koskevat laajakantoiset ratkaisut (mm. terveysasemaverkko, kouluverkko) tulee päättää valtuustossa. Emme kannata kulttuurialan erilaisten instituutioiden johtokuntien yhdistämistä, esimerkiksi museoiden, orkesterin, kirjasto- ym toiminnan johtamisessa tarvitaan eri alojen osaamista. Keskusvaalilautakunnan kokoa on perusteltua suurentaa poliittisen edustavuuden laajentamiseksi.
– Konsernijaoston asemaa on syytä harkita uudelleen. Se voisi olla lautakunta, johon valitaan kattavasti valtuustoryhmien edustus. Samalla sen tehtäviä on syytä täsmentää niin, että parannetaan kaupunkikonsernin kokonaisvaltaista ohjausta, tytäryhtiöiden omistajaohjausta, yhtiöiden hallinnon avoimuutta ja kuntayhtymien keskeisten strategisten ja investointipäätösten ohjausta.
– Emme kannata muutosta, jossa osa valtuutetuista tai muista luottamushenkilöistä (kh, isot lautakunnat) olisivat päätoimisia tai osa-aikaisesti palkattuja. Tämä jakaisi vaaleilla valitut edustajat ja luottamushenkilöt kahden kerroksen väkeen. Samalla se olisi omiaan keskittämään asioita, tehtäviä ja päätöksentekoa entistä enemmän. Suuntana pitäisi mielestämme olla päinvastoin valtuuston ja lautakuntien roolin vahvistaminen kokonaisuutena. Joidenkin valtuutettujen palkanmaksun sijasta esitämme valtuustoryhmien resurssien vahvistamista niin, että ne saavat paremmin käyttöönsä kaupungin tietoja, tiloja, vaihtoehtoisten esitysten valmistelun voimavaroja (esimerkiksi asiantuntijatyötä).
– Vaalitulosten huomioon ottaminen luottamuspaikkoja jaettaessa tulee koskea kaikkia poliittisia valintoja. Nykyisin kaupunginhallitus tekee useita valintoja, joita ei ole laskettu mukaan valtuustoryhmien välisessä paikkojen jaossa.
– Valtuuston kokoa ei ole syytä Helsingissä pienentää.

3. Operatiivisen johtamisen malli

– Ainakin nykyisen lainsäädännön puitteissa Helsinki on niin laaja ja monialainen, että emme pidä hyvänä toimialamallia emmekä toimialajohtajuutta.
– Virastojen määrää tärkeämpää on niiden riittävien resurssien turvaaminen. Kun henkilöstöä on tarpeeksi, voidaan kehittää myös hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä, jota joka tapauksessa tarvitaan.
– Keskushallinnon rooli on nykyisin liian määräävä. Erityisesti pitäisi muuttaa talousarvioiden ja strategioiden valmistelua niin, että lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeet, tiedot toteutuneesta kehityksestä ja virastojen/lautakuntien esitykset (eikä niin, että ensiksi määritellään ylhäältä päin strategiat ja budjettiraamit).
– Operatiivisessa johtamisessa ei pidä vetää tiukkaa taloudellista rajaa virastojen järjestämien palvelujen ja kaupungin yhtiöiden ja liikelaitosten välille. Kaupungin omistamien yhtiöiden tuottoja tulee voida käyttää peruspalvelujen rahoittamiseen.
– Kaupungin yhtiöiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden päätöksenteon ja niitä koskevan omistajaohjauksen tulee olla avoimempaa kuin yleensä yhtiöissä, koska on kyse kuntalaisten yhteisestä julkisesta omaisuudesta.

4. Asukaslähtöisyys

– Asukkaiden osallistumiseen ja itsehallintoon perustuvan hallinnon tulee olla koko johtamisjärjestelmän uudistamisen lähtökohta (vrt. Perustuslain määritelmä kunnasta asukkaiden itsehallintona).
– Osallistuva suunnittelu ja osallistuva budjetointi tulee ottaa käyttöön koko kaupungin toiminnassa. Tässä tarvitaan yhtäältä alueellisia asukkaiden osallistumisen ja päätöksenteon muotoja (lähidemokratiaa) ja sen rinnalla osallistuvan demokratian kehittämistä koko kaupungin tasolla tapahtuvissa ratkaisuissa (esimerkiksi vanhuspalveluohjelma, terveysasemaverkko, kouluverkko).
– Pidämme välttämättömänä alueellisten lähidemokratian muotojen kehittämistä. Tässä voidaan ottaa mallia Rovaniemen aluelautakunnista ja yhdistää ne osallistuvaan budjetointiin niin, että muodostetaan Helsinkiin asukkaiden valitsemat aluelautakunnat, niille delegoidaan päätösvaltaa tietyissä lähipalveluissa ja asuinalueiden kehittämisessä, aluelautakunnat valmistelevat kaupungin budjettiraamin puitteissa osallistuvan budjetoinnin menetelmällä esityksen alueensa ko. palveluista ja hankkeista, aluelautakunnan ja keskushallinnon mahdolliset eriävät kannat ratkotaan neuvotellen ja asukkaita kuullen. Aluelautakunnat voidaan valita kuntavaalein yhteydessä tai joustavammin esimerkiksi joka toinen vuosi pidettävissä aluefoorumeissa (näihin foorumeihin voi liittyä myös nettiäänestämisen mahdollisuus).  
– Asukkaiden osallistumisen kannalta on lisäksi aiheellista avata kaupungin päättävien elinten kokoukset julkisiksi. Tämän tulisi olla pääsääntö, josta toimielimet poikkeavat silloin kun käsittelyssä on salassa pidettäviä asioita.
– Nuorisolain 8 § velvoite turvata nuorten osallistuminen nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevaan päätöksentekoon ja tulla lisäksi kuulluksi muussa heitä koskevassa päätöksenteossa ei nyt toteudu kunnolla. Yhdessä nuorten Ruudin kanssa on syytä valmistella esitykset tältä osin Helsingin johtamisjärjestelmään.
– Kaupungin ylläpitämillä, avoimilla ja maksuttomilla asukastaloilla on tärkeä merkitys asukkaiden osallistumiselle. Asukastaloja tarvitaan lisää. Niihin voitaisiin osoittaa alueellisen sosiaalityön lisäksi resursseja, joita asukkaat voivat käyttää hyödyntääkseen kaupungin tietokantoja omien aloitteiden ja vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen.
– Helsingin on syytä toimia aloitteellisesti kunnallisten kansanäänestysten mahdollistamiseksi esimerkiksi kuntavaalien yhteydessä.  

Helsingissä 3.6.2015
Yrjö Hakanen
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »