Vastauksesta ryhmäaloitteeseen pakolaisten auttamisesta

Vastauksesta SKP:n ja Helsinki-listan ryhmäaloitteeseen pakolaisten auttamisesta

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä jätti jo syyskuussa tämän ryhmäaloitteen kaupungin aktiivisuudesta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Kaupunginkanslia pyysi aloitteeseen lausunnon vain kahdelta lautakunnalta, vaikka asia koskee ja vaikuttaa paljon laajemmin kaupungin virastojen ja laitosten toimintaan. Silti aloitevastauksen saaminen tänne valtuustoon kesti lähes puoli vuotta. Kysynkin kaupunginjohtajalta, eikö sekä asian merkitys että ryhmäaloitteiden asema edellyttäisi nopeampaa valmistelua?

Vastauksesta ilmenee, että kaupunginhallitus asetti lokakuun lopulla työryhmän vastaamaan turvapaikanhakijoiden kotouttamispalveluista. Sen piti tehdä helmikuun loppuun mennessä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä, mutta esitys ei ole vielä valmistunut. Toivon, että se välitetään myös valtuutetuille.

Kaupungin tämän vuoden budjetissa on varattu 10 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen. Toinen kysymykseni koskee sitä, millaisia painotuksia näiden määrärahojen käytössä tulee olemaan?

Suomen ja ruotsin kielen opetus on tietysti yksi avain kotoutumisessa. Opetusviraston, ammattiopiston, aikuisopiston ja aikuislukion osalta tässä vastauksessa on monia hyviä tietoja. Sen sijaan työväenopistosta ei ole juuri mitään. Työväenopisto on hakenut tuosta 10 miljoonasta tälle vuodelle vain noin 150 000 euroa. Eikö työväenopiston pitäisi panostaa tähän paljon enemmän?

Muutenkin on tärkeää, että kielen ja samalla laajemminkin kulttuurin opetuksessa ei jätetä turvapaikanhakijoita odottamaan kuukausiksi, ehkä pidempäänkin oleskeluluvan saamista ennen kuin kaupunki ryhtyy toimiin. Se on tärkeää myös nopeamman työllistymisen kannalta. Työllistymisessä tarvitaan valtion ja yritysten toimien lisäksi muutenkin kaupungin omaa panosta. Kun työllisyyden hoidon määrärahat on jo valmiiksi alimitoitettu, korostaa turvapaikanhakijoiden määrä näiden määrärahojen lisäämisen tarvetta. Sama koskee varautumista vuokra-asuntojen kasvavaan tarpeeseen. On myös tarvetta selventää ohjeistusta hätämajoituksen järjestämisessä.

Tässä vastauksessa kerrotaan, että Helsinki on mukana neuvotteluissa, joilla pyritään vaikuttamaan valtion kotoutumisen kehittämisessä. Olisimme odottaneet selvempiä ja konkreettisempia vaatimuksia valtioneuvostolle kuntien rahoituksen lisäämiseksi.

Lopuksi ryhmäaloitteestamme asia, joka on vastauksessa sivuutettu kokonaan. Se on kaupungin palvelujen yleisen rahoituksen vahvistaminen niin, että Helsinki huolehtii velvollisuuksistaan kaikkia kunnan asukkaita kohtaan.

Tiedämme, että kaupungin budjetti on monien menojen osalta alimitoitettu, mutta tuottaa ylijäämää. Lisärahoituksen osoittaminen peruspalveluihin ja työllisyyteen on nyt tärkeimpiä keinoja ehkäistä turvattomuutta, josta maahanmuuttajavastaisuus ja rasismi ammentavat.