Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikeuttanut entisestään vasemmistolaisten puolueiden asemaa itäisessä Euroopassa ja voimistanut niissä kovaa oikeistolaista politiikkaa. Samaan aikaan Euroopan unionin komissio ajaa eurooppalaisia puolueita koskevaan säädökseen muutosta, joka kieltäisi EU:n ulkopuolella olevien Euroopan maiden puolueita ja kansalaisia kuulumasta eurooppalaisiin yhteisjärjestöihin.

Euroopan vasemmiston Itä-Euroopan työryhmän kokouksessa Budapestissä haettiin vastauksia näihin haasteeseen. Mukana oli edustajia 12 maasta.

Euroopan vasemmisto tuomitsee Venäjän hyökkäyksen ja vaatii paluuta neuvottelupöytään, tulitaukoa ja Venäjän joukkojen vetämistä Ukrainasta. Samalla se vastustaa Naton laajentamista ja kansainvälisten suhteiden militarisoimista.

– Olemme eurooppalainen puolue ja Euroopan ongelmiin tarvitaan yleiseurooppalaisia ratkaisuja. Vastustamme esitystä rajoittaa eurooppalaiset puolueet vain EU-maiden puitteisiin, totesi Euroopan vasemmiston uusi puheenjohtaja, itävaltalainen Walter Baier.

Budapestin kokouksessa kartoitettiin myös eri tahoilla esitettyjä aloitteita Ukrainan sodan lopettamiseksi ja yhteyksiä venäläisiin sodanvastustajiin.

Syrjintää ja taistelua

Vasemmiston toimintaoikeuksia on rajoitettu monissa Itä-Euroopan maissa. Ukrainassa kiellettiin kommunistinen puolue jo 2015 ja viime kesäkuussa 11 muuta puoluetta. Kiellettyjen joukossa oli maan kolmanneksi suurin puolue ja eräitä pieniä vasemmistopuolueita, jotka vastustivat Venäjän hyökkäystä.

Valko-Venäjällä on säädetty uusi laki, jossa puolueille asetetut kriteerit täyttävät vain 3–4 nykyisistä 15 puolueesta. Kaiken lisäksi puolueiden pitää jatkossa luovuttaa viranomaisille henkilötiedot kaikista jäsenistä.

Puolassa astui maaliskuussa voimaan laki, jolla kommunististen tunnusten ja ideoiden julkisesta esittämisestä voidaan rangaista kolmen vuoden vankeudella. Jo aiemmin käynnistettiin oikeusjuttu kommunistisen puolueen kieltämiseksi.

Unkarissa Viktor Orbánin Fidesz-puolue on ottanut kontrolliinsa valtion laitosten ohella pääosan mediasta. Silti etenkin ay-liike on koonnut laajoja mielenosoituksia hallituksen politiikkaa vastaan.

Moldovassa hallitus leimaa elinkustannusten nousua (inflaatio 30 %) vastaan protestoivat ”Putinin viidenneksi kolonnaksi”. Toisaalta tyytymättömyydellä ovat pelaavat eräät oligarkit. Kommunistinen ja sosialistinen puolue ovat vaaliliitolla säilyttäneet aseman parlamentissa.

Monissa maissa ongelmana on viiden prosentin äänikynnys. Esimerkiksi Tshekin tasavallassa yli miljoona äänestäjää kannatti viime vaaleissa kommunisteja ja sosialidemokraatteja, mutta kumpikaan puolueista ei ylittänyt 5 % rajaa.

Positiivisiakin tuloksia on saatu. Sloveniassa vasemmistolainen Levicalla on edustus parlamentissa ja se on kahden ministerin voimin keskusta-vasemmistolaisessa hallituksessa. Virossa hajaannuksesta ja oikeuskiistoista kärsinyt Eestin yhtynyt vasemmistopuolue nousi helmikuussa vaaleissa promilletasolta 2,3 prosenttiin.

Elinkustannusten nousun, demokratian kaventamisen ja korruption ohella ongelmana on Ukrainan sodan myötä kiihtynyt asevarustelu. Yhteisten vastausten hakeminen näihin haasteisiin jatkuu 5.–9. heinäkuuta Sloveniassa pidettävässä Euroopan vasemmiston kesäyliopistossa ja ensi vuoden kesäkuussa pidettävien EU-vaalien valmisteluissa.

(Kirjoitus Tiedonantaja-lehteen 4/2023. Osallistuin SKP:n edustajana Euroopan vasemmiston Itä-Euroopan työryhmän kokoukseen Budabestissa 25.4. Kuvassa oikealta lukien Unkarin työväenpuolue 2006:n puheenjohtaja Attila Vajnai, EL:n varapuheenjohtaja Margarita Mileva Bulgarian vasemmistosta, EL:n puheenjohtaja Walter Baier Itävallasta ja EL:n kansainvälinen koordinaattori Maite Mola. )