Vapaavuori heikentää palveluja, mutta lisää ylijäämiä

16.10.2019

Helsinki kasvaa ja myös kaupungin tulot kasvavat, toisin kuin monessa muussa kunnassa. Asukkaiden palvelut jäävät kuitenkin rakentamisen ja voitontavoittelun jalkoihin.

Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi supistaa palvelujen määrärahoja reaalisesti usealla kymmenellä miljoonalla eurolla. Samaan aikaan 4,6 miljardin euron budjetilla kerättäisiin ylijäämää 343 miljoonaa (eivätkä luvussa ole vielä mukana kaupungin yhtiöiden, kuten Helenin voitot).

Budjettiehdotus leikkaisi lautakuntien ehdotuksista yhteensä lähes 60 miljoonaa euroa. Lautakunnat esittivät asukasmäärän, kustannusten, palvelutarpeiden ja lakisääteisten tehtävien lisääntymisen perusteella 4,3 prosentin lisäystä määrärahoihin. Vapaavuori esikuntineen ei näistä tosiasioista piitannut, vaan pudotti lisäyksen 3 prosenttiin.

Kaupunginhallituksen neuvotteluissa summiin tietysti tulee jotain lisää. Mutta edes lautakuntien esitykset eivät riitä poistamaan alibudjetointia.

Sote-peruspalvelut vaikeuksissa

Kovimmin esitys kohtelee sosiaali- ja terveyspalveluja. Ne saisivat lisää vain noin 30 miljoonaa verrattuna tänä vuonna toteutuviin menoihin, eli kasvu olisi 1,5 %. Se ei riitä mm. vanhusten ja lapsiperheiden palvelujen kasvaviin tarpeisiin eikä henkilöstömitoituksen parantamiseen – etenkin kun lisärahoista suuri osa menee Apotti-tietojärjestelmään.

Budjettiesityksestä onkin luettavissa, että lääkärin tai hoitajan vastaanottokerrat vähenevät, samoin hammashoidon, psykiatrian ja päihdehuollon palvelut. Vanhusten pitäisi selviytyä kotona pidempään, mutta kotihoidon käyntejä vähennetään. Lähipalvelujen karsiminen jatkuu.

Yksityinen terveys- ja hoivabisnes kiittää, kun niille luodaan lisää markkinoita.

Missä koulutuslupaukset?

Koulutuksen ja kasvatuksen määrärahoihin Vapaavuori esittää vain 2 % lisäystä siihen, mitä tänä vuonna käytetään. Se ei riitä, kun peruskoulun ja toisen asteen oppilaiden määrä kasvaa lähes 2 000, oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen, koulujen ryhmäkokoja on tarkoitus pienentää ja erityisen tuen tarve kasvaa.

Lisäksi pitäisi toteuttaa koulutustakuu, edetä kohti maksutonta toisen asteen koulutusta, lisätä kielten opetusta ja kehittää digitalisaatiota.

Budjettiesityksen mukaan kaupungin päiväkotipaikkojen määrä vähenee, mutta yksityisenhoidontukea lisätään.

Vapaavuoren esityksessä kirjastojen määrärahat asukasta kohti vähenevät ja aukiolotunteja supistetaan. Myös nuorten ja liikunnan palveluihin on asukasta kohti nykyistä vähemmän.

Asuminen vain kallistuu

Hiilineutraalin Helsingin tavoitteet näkyvät esityksessä jonkin verran. Sen sijaan asumiskulujen kohtuuttoman nousun pysäyttämisestä ei puhuta mitään. Esityksestä puuttuvat myös avaukset joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi.

Tyly työntekijöille ja työttömille

Kun kaupungin henkilöstömenot ovat 1,4 miljardin luokkaa, on lupaus 5 miljoonan ”palkkakehitysohjelmasta” surkean vähän. Sillä ei korjata henkilöstövajausta, puhumattakaan matalapalkkaisten toimeentulo-ongelmista.

Kova kokoomuslainen kova linja näkyy myös suhtautumisessa työttömiin. Helsingissä on lähes 40 000 työtöntä ja heistä kolmasosa pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki maksaa pitkäaikaistyöttömien työllistämisen laiminlyömisestä ns. sakkomaksua Kelalle 62 miljoonaa vuodessa. Näin on Vapaavuoren mukaan seuraavinakin vuosina.

Ylijäämistä rahaa palveluihin

Vapaavuori puhuu ”Helsingin edunvalvonnasta”, mutta vielä enemmän nyt tarvitaan helsinkiläisten edunvalvontaa. Budjettiesitys edustaa vanhaa ajattelua, jossa kaupungin kasvattaminen ja tuottotavoitteet sivuuttavat asukkaiden tarpeet.

Investointeihin on varattu miljardi euroa, lisäys yli 31 %. Sen sijaan palveluihin asukasta kohti olisi ensi vuonna reaalisesti nykyistä vähemmän rahaa.

Ylijäämistä pitääkin ohjata lisää rahaa erityisesti peruspalvelujen, työllisyyden, koulutuksen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen. Jos Vapaavuori haluaa erillisratkaisun sote-uudistuksessa, sen tulisi näkyä panostamisena soten peruspalvelujen kehittämiseen lähipalveluina.

Helsingillä on rahaa ja tarvetta uusiin avauksiin. Esimerkiksi ottaa askelia kohti maksutonta joukkoliikennettä, investoida uusiutuvan energian tuotantoon kaukolämpöverkkoa hyödyntäen, perustaa rakennusliike tekemään edullisia vuokra-asuntoja ja kehittää oma työtakuumalli, jossa pitkäaikaistyöttömille järjestetään mahdollisuus kokoaikaiseen työhön, palkkatukityöhön tai kouluttaviin välityömarkkinoihin.

Rakentamisen lisäksi ”maailman toimivimmassa kaupungissa” pitää investoida ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Miksi näin ei tehdä, vaan kasataan taas lisää ylijäämiä?

(Eespäin-lehti 2/2019 12.10.2019)

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »