Helsingin kaupunginvaltuusto istui nyt päättyvänä vuonna yhteensä 93,5 tuntia. Se on noin 20 tuntia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokouksia oli 22 ja asioita listalla 353.

Kokousten venymistä selittää paljon se, että käsittelyssä oli useita poikkeuksellisen isoja ratkaisuja. Valitettavasti niissä tehtiin myös monia poikkeuksellisen huonoja päätöksiä.

Valtuusto hyväksyi yleiskaavan, jossa uhrataan suuri osa Helsingin tärkeimmistä luonto- ja virkistysalueista ylimitoitetuille rakentamistavoitteille. Yleiskaavan hyväksymisen puolesta äänestivät kokoomus, vihreät, demarit ja Vasemmistoliitto. Esitykseni asian palauttamisesta uuteen valmisteluun kaatui äänin 63-16.

Koijärven puolustamisesta alkunsa saanut vihreä liike kunnostautui nyt ajamalla rakentamista jopa Keskuspuistoon ja itäisen Helsingin merellisen viheryhteyden katkaisemista. Viheralueiden puolesta nousi ennenäkemättömän laajaa kansalaistoimintaa, mutta Keskuspuistoon rakentaminen hyväksyttiin kokoomuksen, vihreiden ja demareiden äänin 55-30.

Toinen valtuustokauden suuri päätös koski sote- ja maakuntauudistusta. Valtuusto hyväksyi ensin sote-esitysten päälinjat sellaisenaan, sitten kaupunginhallitus ehdotti pääkaupunkiseudulle omaa sote-mallia ja lopulta valtuusto tyytyi kritisoimaan eräiltä osin Sipilän hallituksen sote-esitystä, mutta ei halunnut asettua vastustamaan sitä. Sitoutumattoman René Hurstin kannattamana tekemäni vastaesitys torjuttiin äänin 64-10.

Kolmas iso ratkaisu oli Helsingin uusi johtamisjärjestelmä. Kevään kuntavaalien jälkeen siirrytään toimiala- ja pormestarimalliin, joka keskittää valtaa entistä pienempään piiriin. Suurin osa lautakunnista lopetetaan, johtaville virkamiehille kasataan valtaa ja kaupunginhallitukseen muodostetaan pormestareiden ympärille suppea luottamushenkilöiden palkkaeliitti. Ratkaisu hyväksyttiin äänin 77-5, valtuustoryhmistä vain SKP & Helsinki-listat ja René Hursti vastustivat.

Helsingin kuntapolitiikan kummallisuutta kuvaa se, että tulevalle vuodelle hyväksyttiin palvelujen määrärahoja leikkaava budjetti, vaikka kaupunki tekee nyt päättyvältä vuodelta noin 446 miljoonan euron ylijäämän. Samaan aikaan kun ylijäämä kasvoi, hyväksyttiin palvelujen alibudjetoiminen ja leikkaaminen edellistä vuotta laajemmalla konsensuksella. Vain minä ja René Hursti esitimme lisää rahaa palveluihin, työllistämiseen, henkilöstön palkkaamiseen ja asukkaiden hyvinvointiin.

Yllättäen valtuustoon tuotiin vuoden lopulla uusi esitys Guggenheim-museon rakentamisesta. Tämä kolmaskin esitys perustui siihen, että hanke toteutetaan pääosin kaupungin varoin eikä miljonäärien hallitsema amerikkalaissäätiö laita siihen itse yhtään rahaa, vain rahastaa. Esitys kaatui selvin numeroin 53-32 ja näyttää siltä, että hanke on nyt haudattu.

Kuluneena vuonna keskusteltiin valtuustossa moneen otteeseen Länsimetrosta, jonka valmistumisen aikataulu ja budjetti ovat toistuvasti ylittyneet. Valtuusto hyväksyi joulun alla lopulta esitykseni, jossa edellytetään Länsimetro Oy:n päätösten julkisuutta ja jo tammikuussa valtuustoon tuotavaa selvitystä toimista, joilla ylitysten jatkuminen estetään. Tämän vastaesityksen hyväksyminen oli vaikeinta vihreille, jotka ovat keskeisessä asemassa elimissä, joiden olisi pitänyt hanketta valvoa. Päätös syntyi äänin 57-8, tyhjää 18.

***

Kuluneen vuoden päätöksistä voi positiivisena todeta lasten päivähoito-oikeuden puolustamisen, kun Helsinki ei suostunut Sipilän hallituksen ajamaan päivähoito-oikeuden kaventamiseen. Toinen iso myönteinen päätös oli Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen, jonka yhteydessä hyväksyttiin esittämäni ponsi kustannusten valvonnasta.

Tyytyväinen olen myös siitä, että asukkaiden kanssa yhdessä suunniteltu Maunula-talo avasi joulun alla ovensa ja talolle hyväksyttiin osallistuvan demokratian toimintamalli.

***

Kaupunginkanslian tilastojen mukaan käytin valtuustossa 114 puheenvuoroa. Arvosteltavaa ja vaihtoehtojen esittämisen tarvetta riitti.

Tämä ”puhujamestaruus” on osaksi pienen ryhmän aseman tuoma lisä, isommissa ryhmissä puheenvuorot jakautuvat luonnostaan useammille. Toisaalta vaikka SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmällä on vain yksi valtuutettu, en ole esityksiä yksin valmistellut. Kokoonnumme säännöllisesti yhdessä lautakunnissa ja johtokunnissa toimivien ryhmämme edustajien kanssa. Monessa asiassa olemme olleet asukkaiden ääni valtuustossa.

Aloitteita jätin yhdeksän (+ talousarvioaloitteet). Niistä monin on myös edennyt. Esimerkiksi tokaluokkalaisten iltapäivätoimintaa, pakolaisten auttamista, työväenopiston Oulunkylän tiloja, työehtojen valvomista sote-viraston ostopalveluissa ja saamen kielen opetusta koskeviin aloitteisiin on tullut positiivisia vastauksia.

Erikoisimman kohtelun ryhmämme aloitteista on saanut osakseen Hekaa koskeva esitys, jossa edellytettiin omistajaohjauksen koskevan myös Hekan alueyhtiöitä ja vaadittiin korjattavaksi päätös, jolla apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki ja Hekan toimitusjohtaja Närö erottivat kolmen alueyhtiön hallituksiin valitut valtuuston poliittisten ryhmien edustajat ja nimesivät tilalle omia alaisiaan Hekan toimistosta. Tämä tapahtui vastoin valtuuston päätöksiä ja ilman minkään elimen käsittelyä – ikään kuin Hekan alueyhtiöt olisivat apulaiskaupunginjohtajan ja toimitusjohtajan omia ”läänityksiä”, joita kunnallinen demokratia ja omistajaohjaus eivät koske.

***

Vuosi vaihtuu ristiriitaisissa tunnelmissa. Pääkaupunki avaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat. Alkavana vuonna tulee kuluneeksi myös sata vuotta siitä, kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin kunnissa. Jos hallituksen ajama sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen ja laaja yksityistäminen toteutuvat, supistuu äänioikeuden sisältö ja suuri osa julkisista palveluista siirtyy yhtiövaltaan.

Parempaa uutta vuotta toivoen – kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, evästyksiä valtuustotyöhön esittäneille, valtuustoryhmämme työtä tukeneille tovereille ja ystäville.