Valtuuston syyskausi alkoi palveluseteleillä

Helsingin kaupunginvaltuuston syyskausi alkoi tänään melkolailla siitä, mihin kevätkaudella jäätiin. Valtuuston toukokuun lopulla hyväksymä päätös palveluseteleiden käytön vakinaistamisesta ja laajentamisesta tuli nyt vahvistettavaksi sosiaali- ja terveysviraston ja varhaiskasvatusviraston johtosääntöihin. Esitin valtuustoryhmämme jo aiemmissa vaiheissa ottaman kannan mukaisesti hylättäväksi esitykset, joilla päätösvalta palveluseteleistä ja niiden käytön laajentamisesta siirretään sote- ja varhaiskasvatuslautakunnille. Samalla vastustin esitystä, jolla päätösvalta palveluseteleillä hankittavien palvelujen tuottaville asetettavista vaatimuksista määriteltiin kuuluvaksi virastojen päälliköille.

Asiasta käytiin keskustelu, jossa myös eräät muut, lähinnä SDP:n ja VAS:n valtuutetut, varoittelivat palveluseteleiden käytön lisäävän hyvinvointieroja ja vaikeuttavan kaupungin omien palvelujen kehittämistä. Kaikki muut ryhmät olivat kuitenkin sitoneet kätensä kevään sopimuksilla.

Hylkäysesitykseni olisi pitänyt päätösvallan palvelusetelien käytöstä valtuustolla, mutta sitä ei kukaan kannattanut sote-palvelujen osalta. Niissä äänestettiin kuitenkin VAS:n Anna Vuorjoen esityksestä, joka olisi turvannut sote-lautakunnalle päätösvallan myös palvelujen tuottajille asetettavista vaatimuksista. Valtuuston enemmistö torjui myös tämän vastaesityksen äänin 55 – 28.

Päivähoidon osalta palvelusetelien käytön laajentamista vastustaneesta esityksestäni äänestettiin, kun VAS:n sitoutumaton valtuutettu Sami Muttilainen kannatti sitä. Esityksemme kaatui kuitenkin äänin 69 – 9, tyhjää 6. Myös Vuorjoen virkamiesvaltaa rajoittamaan pyrkinyt esitys torjuttiin äänin 54 – 21. Kokoomuksen ja vihreiden johdolla valtuuston enemmistö torjui jopa palveluseteliden ja ostopalvelujen vaikutusten seuraamista koskeneen SDP:n Osku Pajamäen ponnen.

Tässä yhteydessä käytiin merkillinen keskustelu, kun apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty selitti päätöksen tarkoittavan ihan muuta kuin päätökseen oli kirjoitettu. On hyvä, että Räty joutui antamaan valtuuston edessä lupauksia. En tosin usko, että epämääräisyys muotoiluissa oli vahinko – onhan asiasta väännetty kättä jo muutama vuosi.

Valtuustossa oli esillä myös muutamia asemakaavoja. Käpylässä kaupunki vetäytyi Ara/Hitas-tontin rakennuttamisesta ja tontille tulee kovan rahan asuntoja. Kysyin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilältä syytä. Penttilän mukaan tontti on kallis rakentaa ja nyt saadaan myös uusi rakennusliike eli Hartela, mukaan kuvioihin.

Maunulan suojelukaava sai jatkoa, joka jätti kuitenkin myöhempien ratkaisujen varaan muutaman viheralueen tulevaisuuden, johon kiinnitin huomiota. Maunulasta puheen ollen, uuden kirjasto-, nuoriso- ja työväenopistotalon rakennushanke liikahti taas vähän eteenpäin kun kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi sen hankesuunnitelman. Lautakunta lisäsi päätökseen JP Väisäsen esityksestä maininnan siitä, että hankkeessa saadaan myös tärkeää kokemusta osallistuvasta suunnittelusta ja osallistuvasta budjetoinnista.

Keskustakirjaston tielle sen sijaan kasautui ongelmia samaan aikaan valtuuston kanssa istuneessa Kataisen hallituksen budjettiriihessä. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Paavo Arhinmäki esitti ministeriönsä puolesta keskustakirjastoon valtion rahaa 30 miljoonaa, mikä on 20 miljoonaa vähemmän kuin alustavasti fifty-fifty-periaatteella oli lupailtu. Helsingin kaupunginhallitus joutuu ilmeisesti tämän asian eteen ensi maanantaina, kun käsittelee kaupunginjohtajan investointisuunnitelmaa, ja valtuusto marraskuussa budjettikäsittelyssä.

Kirjoita kommentti