Valtuuston historiaa, kaavoja ja tunneleita
Valtuuston kokousta edelsi 100-vuotistilaisuus ensimmäisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun valtuuston ensimmäisen kokouksen merkeissä. Tilaisuuden puheissa demokratiasta sivuutettiin se, että yli 67 000 punaista oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksen ja vailla oikeutta osallistua vaaleihin. Tammikuun lopulla avataan verkkojulkaisu 1918 muistopaikoista Helsingissä. Sen osana on virtuaalimuistomerkki Santahaminan joukkohaudan uhreista.
Ennen kokousta järjestettiin kansalaisliikkeen aloitteesta myös infotilaisuus valtuutetuille kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.
Valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Otso Kivekäs vihreiden Tuuli Kousan siirtyessä OP-finanssiryhmän viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi.
Kaava- ja tonttiratkaisuja
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Jätkäsaaren Melkinlaiturin alueelle asemakaavan, joka mahdollistaa alueen asukasmäärän lisäyksen 2 300:lla ja toimitiloja. Kokoomus ja Piraatit käyttivät Jätkäsaaren kasvua perusteluna nostaa uudelleen esille miljardiluokan keskustatunnelihanke helpottamaan lisääntyvää yksityisautoliikennettä.
Malmin lentoasemalle hyväksyttiin uusi rakennuksia suojeleva asemakaava äänestyksen jälkeen. Palautusesitykset kaatuivat selvin numeroin (57-26).
Lisäksi päätettiin mm. muutaman tontin kaavamuutokset ja Fallkullan tilan kaava, jonka tarkoituksena on säilyttää tilan luonto- ja kulttuuriarvot.
Aloitevastauksia
Kokouksen lopuksi käsiteltiin eräitä valtuutettujen tekemiin aloitteisiin annettuja vastauksia. Ne koskivat mm. kiertotalouden ja ilmastotiedon edistämistä, Puotilan ala-asteen väliaikaistiloja, Tehtaanpuiston kentän tekojääkenttää ja saamelaisten kansallispäivän viettoa kouluissa ja päiväkodeissa.
Kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa
Kaupunginhallituksessa hyväksyttiin maanantaina lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnitelmasta. Siinä korostetaan Pisara-radan rakentamista, vaikka rautatieliikenteen kehittämiseen on edullisempiakin ratkaisuja. Lausunnossa sivuutetaan tarve lisätä edullisen vuokra-asuntotuotannon osuutta nykyisestä.
Lapinlahden sairaalan nykyisen mielenterveys-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan jatko on edelleen uhattuna. Vuokrankorotusten lisäksi on valmisteilla rakennusten myynti tai vuokraaminen, joka voi johtaa nykyisen toiminnan loppumiseen.
Sote-lautakunta puolestaan hyväksyi tiistaina hankesuunnitelman, jolla keskitetään lisää terveysasemia ja muita sote-palveluja. Tarkoitus on rakentaa Kamppiin Kalasataman tyyppinen jättikeskus, lopettaa useita lähiterveysasemia ja keskittää muitakin sote-palveluja. Konkreettiset päätökset tehdään myöhemmin – julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella uhattuna ovat Viiskulman, Lauttasaaren, Töölön ja Laakson terveysasemat.