Valtuustokysely lastensuojelun resursseista

24.11.2016

Valtuustossa

–  3.9.2012 (kyselytunnille 12.9.) 

Lastensuojelun tarpeet ja haasteet ovat nousseet viime aikoina järkyttävällä tavalla esille. On viranomaisten asia selvittää, mitä esimerkiksi 8-vuotiaan Eerikan tapauksessa olisi voitu tehdä toisin. Tämän kirjallisen kysymyksen tarkoitus on hakea vastauksia eräisiin yleisempiin lastensuojelua koskeviin kysymyksiin Helsingissä.

Lastensuojelun lähtökohtana on lain mukaan aina lapsen etu. Kaikissa lastensuojelutilanteissa tulee arvioida konkreettisesti, mikä on juuri kyseisen lapsen kannalta paras ratkaisu. Jos lapsen vanhemmat ja muut huoltajat eivät kykene huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista, on yhteiskunnalla velvollisuus turvata lapsen hyvinvointi.

Lastensuojelun tilanteet ovat usein monimutkaisia ja ristiriitaisia. Eri henkilöillä voi olla hyvin erilainen näkemys siitä, mikä on lapselle hyväksi. Näissä tilanteissa tarvitaan ammattilaisia, joilla on riittävästi aikaa sekä tarpeeksi avohuollon, tarvittaessa sijaishuollon ja jälkihuollon palveluja.

Kysyn sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajalta, onko Helsingissä riittävästi lastensuojelun resursseja vai pitääkö paikkansa, että erityisesti itäisillä ja pohjoisilla alueilla on lastensuojelun työntekijöillä kohtuuttoman suuri työmäärä? Entä onko ryhdytty johonkin toimiin resurssien lisäämiseksi?

Kiireellisissä tapauksissa tarvittavia arviointi- ja vastaanottopaikkoja on kaupungilla Meripihassa ja Oulunkylässä. Tiettävästi muiden sijoituspaikkojen käyttöä supistettiin kaksi vuotta sitten eikä kaupunki ole perustanut niitä lisää. Kysynkin, onko lastensuojelulla kiireellisiä tapauksia varten riittävästi sijoituspaikkoja? Lisäksi kysyn, miten sosiaali- ja terveysviraston uudessa organisaatiossa turvataan ympärivuorokautisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteys lastensuojeluun.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »