Valtiovarainministeriön budjettiesitys lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta

24.8.2011

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen budjettiesitys merkitsee kuntien palvelujen rajua leikkaamista, työpaikkojen vähentämistä ja verotuksen painopisteen siirtämistä pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien välillisten ja kunnallisten verojen suuntaan. Toteutuessaan ehdotus leikkaa yli kymmenen kertaa enemmän kuin antaa lähinnä työttömien perusturvaan. Budjettiesityksestä puuttuvat kokonaan toimet talouskriisiin vieneen pankki- ja pörssipelureiden keinottelun ja voitontavoittelun rajoittamiseksi.

Rajut leikkaukset kuntiin

Suurimmat leikkaukset valtiovarainministeriön esityksessä koskevat kuntien palveluja, vaikka vanhusten, terveydenhuollon ja muissa peruspalveluissa on jo nyt huutava pula työntekijöistä. Urpilaisen esitys leikkaisi kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa ja lisäksi puolet kuntien nyt saamasta yhteisöveron korotusosuudesta eli yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vanhuspalvelulain ja uuden varhaiskasvatuslain vaatimat lisäresurssit puuttuvat kokonaan budjetista.

Kuntien rahoituksen kiristämisellä valtiovarainministeriö ajaa kuntien yhdistämistä suuriksi yksiköiksi, joissa asukkaiden ääni kuuluu huonommin ja palveluja on helpompi kilpailuttaa. Tämä lisää myös palvelujen eriarvoistumista.

Missä työllisyysohjelma?

Vaikka taloudessa uhkaa taantuma ja nuorten työllistämiseen luvataan lisää rahaa, esittää Urpilainen työllisyysmäärärahoihin yhteensä yli 100 miljoonan leikkausta. Valtion ja kuntien työpaikkojen vähentäminen jatkuu eikä budjetissa esitetä mitään esimerkiksi Itellan joukkoirtisanomisten estämiseksi. Myös maatalouden vaikeuksia lisätään yli sadan miljoonan euron leikkauksilla.

Työttömien perusturvaan luvattu sadan euron korotus antaa useimmille vain 25 euroa. Vaalien alla annettuja lupauksia irrottaa lapsilisät ja toimeentulotuki toisistaan ei ole lunastettu. Asumistukeen ja opintorahaan hallitus esittää 14 miljoonaa tämänvuotista vähemmän.

Tasaverosuunta jatkuu

SDP:n ja Vasemmistoliiton lupaukset tasaverosuuntauksen torjumisesta on tylysti sivuutettu. Budjettiesitys ajaa kuntia palvelujen karsimisen lisäksi nostamaan kunnallisveroa. Lisäksi se nostaa useita välillisiä veroja.

Tämä linja kohdistuu raskaimmin pieni- ja keskituloisiin, vaikka kunnallisverotuksen perus- ja työtulovähennystä nostetaankin hivenen. Suurituloiset puolestaan hyötyvät eniten verotaulukoihin kaikille tulotasoille luvatuista kevennyksistä.

Pääomaverotuksen pienen kiristämisen vastapainona alennetaan yritys- ja yhteisöverokantoja 210 miljoonalla.

Kylmää kyytiä kouluihin ja yliopistoihin

Sen sijaan, että panostaisi koulutukseen, hallitus ajaa kuntia karsimaan lukioverkkoa ja keskittämään ammatillista koulutusta. Korkeakouluilta ja tutkimuksesta leikataan kovalla kädellä yli 200 miljoonaa.

Kulttuuri- ja mielipidelehtien tukea vähennetään samaan aikaan kun lehtien tilauksille esitetään 9 % arvonlisävero. Myös rauhan-, ympäristö- ja monien muiden järjestöjen rahoitusta aiotaan leikata.

Mustaa ympäristöpolitiikkaa

Budjettiesitys jatkaa myös ympäristöpolitiikassa porvarihallituksen vastuutonta linjaa. Ympäristöministeriön määrärahoja leikataan yli 60 miljoonaa, myös luonnonsuojelun rahoitus vähenee.

Energiaa paljon käyttävälle teollisuudelle esitetään 130 miljoonan euron verohelpotus, jossa on lisäystä tähän vuoteen 100 miljoonaa. Joukkoliikenteen tukiostoja vähennetään. Hallitusohjelmassa ratahankkeisiin luvatuista rahoista on leikattu pois suurin osa.  

YK:n tavoitteista viis

Kova oikeistolainen linja näkyy myös budjettiesityksen kansainvälisissä linjauksissa. Kehitysyhteistyön bkt-osuus aiotaan kääntää laskuun, vaikka 0,7 % tavoitteesta ollaan kaukana. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden auttamiseen tarkoitetuista määrärahoista leikataan perussuomalaisten mieliksi pois neljännes eli 23 miljoonaa euroa. Myös lähialueyhteistyöstä leikataan. Lisäksi esityksessä sitoudutaan ajamaan kehitysmaiden laajasti vastustamia Maailmankauppajärjestön ja EU:n vapaakauppatavoitteita.

Asehankinnat jatkuvat

Puolustusvoimien osalta menojen karsiminen näkyy lähinnä henkilöstön vähentämisenä. Armeijan materiaalihankintoihin aiotaan käyttää ensi vuonna noin 700 miljoonaa. Hankintoja vähennetään eräiltä osin 43 miljoonaa, mutta kriisihallinnan materiaalihankinnat kasvavat lähes 10 miljoonaa. Uusia tilausvaltuuksia asehankinnoista esitetään lähivuosille 210 miljoonaa ja Hawk-hävittäjien varustamiseen noin 8 miljoonaa. Yhteensä tilausvaltuudet nousevat tämän mukaan yli 1,5 miljardiin euroon.

Asevarustelun jatkaminen liittyy budjettiesitykseen kirjattuun Nato-kumppanuuteen ja EU:n sotilaalliseen yhteistyöhön.

Vaihtoehtoja on

Syyskuun puolivälisessä hallituksen budjettiriiheen tuleva valtiovarainministeriön esitys perustuu europolitiikan oikeistolaisiin lähtökohtiin, joille on vaihtoehtoja.

Keinottelutalouden kriisiä ei voiteta leikkaamalla tavallisilta ihmisiltä vaan laittamalla keinottelijat kuriin. Pankkien ja suuryhtiöiden tukien, suurituloisten verohelpotusten ja asevarustelun sijasta on ohjattava lisää rahaa erityisesti perusturvaan, työllisyyteen, koulutukseen, kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysyhteistyöhön.

Monissa muissa maissa nousseet kansanliikkeet ja lakot osoittavat, että hallitusten ja rahaeliitin komentoon ei tarvitse alistua. Myös meillä on nykymenoon tyytymättömien syytä kokoontua yhteen keskustelemaan vaihtoehdoista ja järjestämään vastarintaa. Hyvä mahdollisuus tähän on ympäri Eurooppaa 15.lokakuuta järjestettävä toimintapäivä nykyiseen politiikkaan tyytymättömien äänen ja muutoksen vaatimusten saamiseksi kuuluviin.  

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »