Valkeakosken työväen musiikkipäivillä

31.7.2022
Aika monet suuntasivat tänä viikonloppuna Tampereen Ratinan stadionille – Hassisen koneen 40 vuotta myöhemmin -konserttiin. Me vietimme kaksi päivää Valkeakosken työväen musiikkitapahtuman 50-vuotisjuhlissa. Turha vertailla, mutta varmaan osittain myös sukupolvikysymys.
Vaikka en monilla festareilla ole tänä kesänä käynyt, rohkenen väittää, että Valkeakoskella oli työväenluokkaisin kesän festareista. Monet ammattiliitot tarjosivat jäsenilleen alennuksia festarilippujen hintoihin ja muutamat järjestivät myös omia keskusteluja. Ohjelmassa oli tietysti työväenlauluja, ja toki  paljon muutakin musiikkia. Valkeakoskella kohtasivat monet sukupolvet ja myös useiden sukupolvien artistit yli genrerajojen. Tervasaaren ja Myllysaaren tehdasmiljööt tarjosivat komeat puitteet. – Hienoa, että Valkeakosken työväen musiikkitapahtuman perinne jatkuu.

Itse aloitin 50-vuotisjuhlakonsertista, jonka solisteina olivat mm. Eija Ahvo, Minja Koski, Mikko Perkoila, Harri Saksala, Heikki Salo, Erkki Saarela ja Jani Uhlenius, bändissä Eeva Koivusalo, Janne Louhivuori, Markus Jaatinen ja Tuija Rantalainen.

Minja Koski työväen musiikkijuhlien juhlakonsertissa.

Hector & His Power Band vetivät perjantaina päälavalla loistavan keikan. Kappalevalinnat ja tulkinnat eivät olleet nostalgiaa vaan vahvasti tätä aikaa: Palkkasoturi, Vapaa maailman bailaa, Kissojen yö, Eurooppa… Iltaa jatkoimme Sir Elwoodin Hiljaisten Värien, Irinan ja Martti Sercon & Napanderin merkeissä.
Toisen päivän aluksi kuuntelimme teollisuuden kolmen ammattiliiton puheenjohtajien tavanomaista työmarkkinapuhetta. Enemmän työväenhenkisiä visioita taisi tarjota keskustelun välissä esiintynyt kuplettimies Jukka Takalo. Lisää räväkästi piruilevaa ja hauskaa työväenlaulujen perinnettä esittelivät kisällikuplettien konsertissa Laulava Unioni solisteina Erkki Saarela, Veera Railio ja Ossi Peura. Samalla julkistettiin Timo Tuovisen kirja kisällilaulujen aikakaudesta, joka on yllättäen Suomen kansanmusiikin historiassa ja sen tutkimisessa yleensä sivuutettu.
Vähemmän tunnetysta suomalaisen työväenlaulun historiasta kertoivat iltapäivän toisessa konsertissa amerikansuomalaisten laulut. Laulavan Unionin kanssa niitä esittivät mm. Vuokko Hovatta, Aija Puurtinen, Topi Saha, John Westmoreland ja Erkki Saarela (tämän artikkelin kuvassa Vapauden kaihoa esittämässä). Laulujen taustoja valottanut Pekka Laine esitti tämän päivän suomalaista maahanmuuttajakeskustelua ajatellen mielenkiintoisen havainnon: Amerikkaan muuttaneita suomalaiset olivat paitsi radikaaleja vasemmistolaisia myös monia muita siirtolaisia sinnikkäämpiä pitämään kiinni omista juuristaan ja vähemmän innokkaita integroitumaan.
Runsaasta ohjelmasta voi vielä mainita Georg Otsin ikivihreitä tulkinnut Jori Otsa & Mah’Orkka, Jukka Takalon vetämän Laulu ottaa kantaa  -palk-studiotyöpajan tuloksista syntyneen levyn julkaisukeikka ja Reino Helismaa palkinnon jakaminen tällä kertaa Mariskalle.
Konserttitarjonta oli niin runasta ja julkisen liikenteen yhteydet Valkeakoskelta Helsinkiin illalla niin vähissä, että monet kiinnostavat uudet artistit, kuten Arppa ja Lasten hautausmaa, yön tähtinimet ja perinteiset yhteislaulut piti jättää väliin. Ehkäpä ammattiliitot tai työväen sivistysjärjestöt voisivat ensi vuonna järjestää yhteiskuljetuksia?

Hector & His Power Band

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »