Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Näin ylevästi julistaa valtuuston hyväksymä uusi kaupunkistrategia. Mutta kenen tarpeisiin ja hyväksi?

Strategiassa todetaan, että ”tarvitsemme riittävästi työpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita”. Mutta samalla siinä sitoudutaan talousraamiin, joka jatkaa palvelujen alibudjetointia. Asukasta kohti on palveluihin entistä vähemmän rahaa.

 

Ylijäämä 600 miljoonaa

Viime vuoden tilinpäätös osoittaa kaupungille jääneen ylijäämää 465 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonserni oli 598,5 miljoonaa ylijäämäinen. Tämä ei johdu mistään satunnaisesta ”lottovoitosta”. Ylijäämät ovat kasvaneet 2010-luvulla jatkuvasti.

Uusi valtuusto päätti yksimielisesti, että ylijäämistä ei siirretty senttiäkään tämän vuoden budjetin alijäämäisyyden korjaamiseen.

 

Palveluja alibudjetoidaan

Kuntavaalien alla useimmat puolueet lupasivat lopettaa alibudjetoimisen, jonka seurauksena näkyvät erityisen räikeästi vanhuspalvelujen puutteina. Kyse on myös terveysasemien, sosiaalihuollon, päiväkotien, koulujen, kirjastojen ja nuorisotyön resurssien riittämättömyydestä.

Lähes 40 000 helsinkiläistä on työttömänä samaan aikaan kun kaupungin työntekijät uupuvat kohtuuttoman ison työtaakan alle. Asumismenojen nousu on Helsingin suurimpia ongelmia, mutta kaupunki kiihdyttää sitä rajuilla tonttivuokrien korotuksilla ja suosimalla kalliiden kovan rahan asuntojen tuotantoa. Tallinnassa joukkoliikenne on maksutonta, mutta Helsingissä lippujen hinnat nousevat jatkuvasti.

 

Valtuuston sanat ja teot

Kaupunkistrategian lupaukset punnitaan, kun valtuusto päättää marraskuun lopussa vuoden 2018 talousarviosta ja lähivuosien taloussuunnitelmasta. Silloin nähdään, ketkä ovat leikkauspolitiikan kannalla tai sitä vastaan.

Kaupunginjohtajat ovat perinteisesti mitoittaneet budjettiesityksensä valmiiksi niin, että kaupunginhallituksen ryhmät ovat voineet selittää saaneensa neuvotteluissa ”torjuntavoittoja” kun leikkauksia on hieman pienennetty.

Helsingin kasvaessa myös palvelujen tarve kasvaa. Kokoomuslaisen pormestari Jan Vapaavuoren ajaman menojen karsimisen sijasta tarvitaan määrärahoihin tasokorotus. Uusien asuinalueiden rakentaminen ja vanhojen tilojen peruskorjaus edellyttävät myös investointirahojen lisäämistä.

Alibudjetointi lopetettava

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ryhmä ei ole edustettuna nykyisessä valtuustossa. Mutta jatkamme kaupungin päätöksenteon kriittistä seuraamista, vaihtoehtojen esittämistä ja vaikuttamista yhdessä asukasliikkeiden, ay-liikkeen ja muiden kiinnostuneiden kanssa.

Olemme valmistelleet avoimissa kokouksissa vaihtoehtobudjetin. Sen lähtökohtia ovat palvelujen alibudjetoinnin lopettaminen, lähipalvelujen turvaaminen, työpaikkojen lisääminen, edullisempi asuminen, joukkoliikenne ja ilmastopäästöjen vähentäminen. Esitämme pormestarin budjettiehdotuksen korjaamiseksi seuraavat lisäykset:

– Vanhuspalveluihin, erityisesti kotiin annettaviin palveluihin lisää 10 miljoonaa euroa.

– Perusterveydenhuoltoon lisää 10 miljoonaa ja erikoissairaanhoitoon lisää 5 miljoonaa.

– Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalveluihin lisää 10 miljoonaa euroa.

– Täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen 5 miljoonaa euroa lisää.

– Varhaiskasvatukseen lisää 6 miljoonaa euroa.

– Perusopetukseen 7 miljoonaa, ammatilliseen koulutukseen 5 miljoonaa ja työväenopistolle 0,5 miljoonaa lisää. Saamen kielen ja saamenkielisen perusopetuksen järjestäminen.

– Työttömien työllistämiseen mm. kaupungin tehtäviin, palkkatuella ja oppisopimuksilla 10 miljoonaa euroa lisää.

– Kaupunginkirjastolle lisää 1 miljoona niin, että Oodin valmistuminen ei heikennä lähikirjastoja. Investointeja kirjastoverkon laajentamiseksi Mellunmäkeen, Kalasatamaan ja Kuninkaantammeen.

– Taiteilijoiden ja muiden kulttuurityöntekijöiden työllistämiseen 1 miljoona euroa. Lisärahoitusta, jotta Suvilahti ja Tanssin talo eivät karsi muuta tukea.

– Nuorisotoimintaa, nuorisotyöhön ja kattavaan nuorisotaloverkostoon 1 miljoona euroa lisää.

– Lähiliikuntaan ja koululiikuntaan 0,5 miljoonaa euroa lisää.

– Tonttivuokrien korotusten kohtuullistaminen. Kaupungille oma rakennusliike.

– HSL:lle lisärahoitusta, jolla joukkoliikenteen lippujen hintoja alennetaan ja erityisryhmät pääsevät maksutta.

– Investointirahoitusta lisää mm. koulujen ja päiväkotien rakentamis- ja korjaushankkeisiin, vuokra-asuntotuotantoon ja uusiutuvan energian tuotantoon.

 

Näin rahoitetaan

Tilinpäätöksen mukaan kaupungin rahavarat ovat 1 257 miljoonaa euroa. Lainasaamisia kaupungilla oli vuoden alkaessa noin 600 miljoonaa enemmän kuin velkoja.

Esityksemme lisäävät käyttötalouden menoja noin 72 miljoonaa euroa. Pieni murto-osa kaupungin rahavaroista riittää niiden rahoittamiseen. Investoinneista suurin osa voidaan rahoittaa lainoilla, jotka maksetaan takaisin investointien tuotoilla. Pidemmän päälle investoinneissa voidaan myös säästää luopumalla kokoomuksen ajamasta keskustatunnelista.

 

(Artikkeli Eespäin-lehteen 3/2017, 6.10.2017)