Vaihtoehto Helsingin energian verkkotoiminnan yhtiöittämiselle

31.5.2006

Helsingin Energian verkkotoiminnan yhtiöittämistä perustellaan sähkömarkkinalain muutoksella, joka edellyttää verkkotoiminnan oikeudellista eriyttämistä muusta sähköliiketoiminnasta. Tämän lain säätämisessä eduskunnan enemmistö omaksui EU:n asiaa koskeva direktiiviä tiukemman tulkinnan, vastoin muun muassa Kuntaliiton kantaa.

Yhtiöittäminen siirtää päätösvaltaa valtuustolta ja tekniseltä lautakunnalta yhtiön hallitukselle ja liikesalaisuuksien piiriin. Tässä tapauksessa se koskee noin 15 prosenttia energialaitoksen liikevaihdosta ja 12 prosenttia liikevoitosta.

Energiahuolto kuuluu aloihin, joilla julkisen vallan rooli on välttämätön. Siksi olisi ollut tärkeä tutkia perin pohjin muut vaihtoehdot, joilla oikeudellinen eriyttäminen voidaan toteuttaa.

Lain mukaan se voidaan tehdä myös muodostamalla kuntayhtymä jonkun tai joidenkin muiden kuntien kanssa. Nykyaikaisen verkkotoiminnan luonteen huomioon ottaen kumppani voi olla muukin kuin naapurikunta. Lisäksi valmisteilla on laki, jolla aiotaan tehdä mahdolliseksi useamman kunnan yhteisen liikelaitoksen muodostaminen.

Kuntayhtymän tai kuntien yhteisen liikelaitoksen muodostaminen verkkotoimintaa varten on kaupungin kannalta parempi vaihtoehto. Se antaa mahdollisuuden tulouttaa liiketoiminnan tuottoja ilman tuloveroja. Valtuusto voi valvoa ja ohjata kuntayhtymän tai liikelaitoksen toimintaa, tariffeja ja investointeja suoremmin kuin yhtiötä.

Tällaisista vaihtoehdoista ei päätösesityksessä kerrota mitään. Tiedustelenkin kaupunginjohtaja Pajuselta, miksi hän antoi tehtäväksi valmistella pelkästään yhtiöittämisratkaisua? Onko kyse siitä, että muita vaihtoehtoja ei haluttukaan selvittää, koska Helsingin Energian muuta toimintaa aiotaan jatkaa liikelaitosmuodossa vain ”toistaiseksi”, kuten esitykseen on kirjattu (sivulle 15)? Tällaista kannanottoa Helsingin Energian jatkamisesta liikelaitoksena vain toistaiseksi ei sisälly teknisen lautakunnan esitykseen. Olisikin hyvä kuulla, miksi kaupunginhallitus on lisännyt esitykseen tällaisen kannanoton, joka tähtää koko liikelaitoksen yhtiöittämiseen?

Tekniselle lautakunnalle esitettyjen tietojen mukaan verkkotoiminnan yhtiöittämien tuo Helsingin Energialle 130 miljoonan euron kirjanpidollisen voiton. Voitto voisi olla jopa suurempi, mutta päätösesityksen mukaan kauppahintana käytetään hieman alennettua hintaa. Samalla kauppa kasvattaa Helsingin Energian kassavaroja vielä 165 miljoonalla eurolla.

Päätösesityksestä ei kuitenkaan löydy tietoa tästä kirjanpidollisesta voitosta eikä kassavarojen kasvusta. Eikä siitä, mitä niillä aiotaan tehdä. Epäselväksi jää myös se, miksi kaupassa käytetään markkinaehtoista pääomalainaa ja miksi sen antaja on Helsingin Energia eikä kaupunki.

Energia tekee jo alkuvuoden tietojen perusteella tänä vuonna yli 200 miljoonan euron voiton. Se on yli 80 miljoonaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Lautakunta esittää viime vuoden voitosta tuloutettavaksi kaupungin toimintapääomaan 100 miljoonaa, eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Helsingin Energian kassaan jää entistä enemmän rahaa. Energialla ei ole kuitenkaan mitään tarvetta esimerkiksi investointien takia kasvattaa jo muutenkin suuria kassavarojaan. Tilinpäätöksen yhteydessä tehtäväksi esitettyyn siirtoon liittyy samalla se ongelma, että valtuusto ei pääse päättämään siitä, mihin nämä rahat käytetään.

Kysynkin kaupunginjohtaja Pajuselta, eikö verkkotoiminnan yhtiöittämisestä Helsingin Energialle tuleva 130 miljoonan euron voitto ja kassavarojen kasvu 165 miljoonalla eurolla anna perusteet tulouttaa Energian liikevoitosta aiempaa suurempi summa? Varsinkin kun Energia tekee myös muulla liiketoiminnallaan budjetissa arvioitua paljon suurempaa voittoa. Samalla kysyn, eikö voittojen kasvu anna aihetta toimiin Energian hinnoitteluperusteiden muuttamiseksi niin, että kuluttajahintoja ei sidota muun muassa sähköpörssissä spekulatiivisesti muotoutuviin ylisuuriin tukkuhintoihin? Hinnoitteluperusteiden muutoksella Helsingin Energia voisi myös hyvittää ylihintoja, joita se on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan perinyt useina vuosina.

Päätösesityksessä todetaan, että Helsingin Energian muusta toiminnasta vastuussa olevat ja sitä ohjaavan teknisen lautakunnan jäsenet eivät voi olla uuden yhtiön hallituksessa. Yhtiölle aiotaan valita pieni ammattihenkilöistä koostuva hallitus. Tiedustelenkin vielä kaupunginjohtajalta tai kaupunginhallituksen puheenjohtajalta, miksi hallitukseen ei haluta luottamushenkilöitä, joita voitaisiin valita teknisen lautakunnan ulkopuolelta?

Ehdotankin, että valtuusto palauttaa Helsingin Energian sähköverkkotoiminnan yhtiöittämistä koskevan esityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään mahdollisuudet muodostaa kuntayhtymä ja mahdollisesti tulevaisuudessa useamman kunnan yhteinen liikelaitos.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »