Vaalin 1.kierros
Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella on monta tärkeää tulosta.
Joskus syksyllä näytti vielä siltä, että toiselle kierrokselle menevät Sauli Niinistö ja Timo Soini. Pekka Haavisto ja Paavo Väyrynen tukijoineen käänsivät tilanteen toiseksi.
Niinistön kannatus laski koko kampanjan ajan ja myös ennakkoäänestyksen jälkeen. Täältä vasemmalta katsoen tuo suunta on oikea ja sitä on syytä vauhdittaa toisella kierroksella.
Pekka Haavistoa on syytä onnitella hyvästä kampanjasta. Globaali vastuu, rauhanpolitiikka, suvaitsevaisuus ja uuden sukupolven ääni kantoivat paljon vihreitä laajemmalle. On puhuttu ”vastajytkystä”, ja sitäkin tässä oli. Monille Haavisto oli kuitenkin myös se ehdokkaista, jonka koettiin olevan lähimpänä Tarja Halosen linjaa, jolle toivottiin jatkoa.
Paavo Väyrynen nosti keskustan uudelleen politiikan etulinjoille. Eurokriittisyys, Nato-jäsenyyden vastustaminen ja huoli kuntauudistuksen vaikutuksista herätti keskustan kentän ja vetosi myös moniin muihin.
Paavo Lipposen tulos on myös SDP:n johdolle katastrofaalinen tappio. Lipposen vetäminen ehdokkaaksi osoitti, että puoluejohto ei tuntenut edes oman kenttänsä mielialoja. Oikeistolaisella politiikalla ei voiteta vasemmistolle ääniä. Lipponen ei tuonut mitään vaihtoehtoa eurokriisin, leikkauslistojen ja talouslaman uhkakuville – päinvastoin. Tämä auttoi Paavo Arhinmäkeä. Kokonaisuutena vasemmiston kannatus on kuitenkin historiallisen alhainen – samaan aikaan kun pankkivaltaa ja kovenevaa uusliberalismia vastaan tarvitaan radikaaleja vasemmistolaisia vaihtoehtoja.
Timo Soinille vaali oli tappio. Kannatus jäi alle puoleen Perussuomalaisten kannatuksesta. Eduskuntavaalien ”jytky” oli tämän tuloksen valossa ensisijassa sisäpoliittinen ja valtapuolueiden vastainen protesti. Soinin oikeistolais-militaristiset avaukset presidentinvaaleissa eivät saaneet laajempaa vastakaikua ja Väyrynen vei osan eurokriittisistä äänistä.
Vaalin ensimmäisellä kierroksella ulko- ja turvallisuuspolitiikan isot kysymykset jäivät paljolti muiden asioiden varjoon. Toisella kierroksella ne saavat toivottavasti isomman roolin, valitaanhan tässä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle johtajaa.
Haavistolla on mahdollisuus haastaa Niinistöä ottamalla selvästi kantaa Nato-jäsenyyttä vastaan, korostamalla rauhanpolitiikkaa vaihtoehtona sotilaalliselle voimankäytölle ja aloitteilla muun muassa aseidenriisunnassa ja YK-politiikassa. Talouskriisin oikeudenmukaisten ratkaisujen etsiminen ja eriarvoisuuden torjuminen ovat toinen iso teema, jossa tarvitaan uusia avauksia. Keskusteluun olisi syytä nostaa myös kysymys demokratiasta, jota yhtiövalta ja autoritaariset Mercozy-eurokurisopimukset uhkaavat.
Posts: 3
Oikea analyysi.
Reply #2 on : Mon January 23, 2012, 16:27:02
Posts: 3
Kiitos Yrjö
Reply #1 on : Tue January 24, 2012, 00:27:27
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia
Posts: 3
kumpi parempi
Reply #3 on : Mon January 23, 2012, 12:02:44