”Palveluja ei saa alibudjetoida”

 

”Demarit ovat joka vuosi kamppailleet korjatakseen erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetustoimen käyttövarojen alimitoitusta.” (Stadin demareiden ohjelma kuntavaaleissa 2012). Helsingin kaupungin palvelujen määrärahojen alimitoittamista ilmoittivat vaalien alla vastustavansa demarit, vihreät, Vasemmistoliitto ja monet muut.

Kaupunginvaltuusto on kuitenkin hyväksynyt tällä vaalikaudella talousarviot, joissa palvelut on jatkuvasti alibudjetoitu. Vain SKP ja Helsinki-listat on esittänyt valtuustossa joka vuosi budjetteihin lisää rahaa muun muassa sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuritoimeen.

Samaan aikaan kaupunki on tehnyt voittoa. Tulos vuonna 2012 oli 138 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja viime vuonna peräti 496 miljoonaa. Näiden miljoonien päälle tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot.

Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat hyväksyivät esimerkiksi tälle vuodelle budjetin, jossa toimintamenot vähenevät yli 3 prosenttia, mutta ylijäämää kasataan 120 miljoonaa. Lisää rahaa palveluihin esittivät vain Yrjö Hakanen (SKP & Helsinki-listat) ja René Hursti.

 

”Työttömiä ei saa unohtaa”

 

”Työttömiä ei saa unohtaa. Kunnan on tarjottava työtä tai muita työllistymistä tukevia palveluita myös pitkäaikaistyöttömille.” (Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2012)

Valtuustokauden alkaessa oli Helsingissä työttömiä 26 500 ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 6 000. Nyt työttömiä on 41 300 ja pitkäaikaistyöttömiä yli 17 800.

Vaikka työttömyys on pahentunut, ei työllisyyden hoitoon ole lisätty rahaa. Tämän seurauksena kaupunki joutuu maksamaan Kelalle kuntaosuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Tämä sakkomaksu on jo 56 miljoonaa euroa, paljon enemmän kuin kaupunki käyttää työllisyyden hoitoon.

SKP ja Helsinki-listat on esittänyt joka vuosi lisää rahaa työllisyyteen, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sekä vakanssien lisäämistä kaupungin palveluissa. Esitys työllisyysrahojen lisäämisestä tämän vuoden budjetissa torjuttiin äänin 79 – 4.

 

Asukkaat ja viheralueet jyrättiin yleiskaavassa

 

”Vihrein yleiskaava, mitä Helsingissä on koskaan tehty.” (Vihreiden ryhmäpuheenvuoro yleiskaavaehdotuksesta)

Valtuustokauden suurimpia ratkaisuja oli uuden yleiskaavan hyväksyminen. Koskaan ennen ei kaavaesitykseen ole tullut niin paljon palautetta asukkailta – ja koskaan ennen sitä ei ole sivuutettu niin totaalisesti kuin yksimielinen kaupunkisuunnittelulautakunta nyt teki.

Yleiskaavassa varattiin rakentamiselle yli kaksi kertaa enemmän alueita kuin kovimpienkaan kasvuennusteiden mukaan tarvitaan. Rakentaminen ulotettiin Keskuspuistoon, Vartiosaareen, Ramsinniemeen ja Helsingin 30:sta laajasta metsäalueesta peräti 27:ään.

Yrjö Hakanen esitti yleiskaavan palauttamista ylimitoitettujen rakentamistavoitteiden supistamiseksi, viher- ja virkistysalueille rakentamisen vähentämiseksi ja asukkaiden mielipiteiden ottamiseksi paremmin huomioon. Se torjuttiin kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton äänin 63 – 16. Kokoomus, vihreät ja demarit hylkäsivät myös esityksen Keskuspuiston suojelemisesta.

 

”Kohtuuhintainen asuminen”

”Asumisen kohtuuhintaisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, on oltava kaikkien helsinkiläisten oikeus.”(Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro asunto-ohjelmasta 2012)

Asuntojen vuokrat ja hinnat kohoavat Helsingissä jatkuvasti, ja muuta maata nopeammin. Välillä jo hieman vähentynyt asunnottomuus on kääntynyt taas kasvuun.

Valtuuston enemmistön hyväksymän asunto-ohjelma merkitsee kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuuden jatkuvaa supistumista. Suurin osa asuntotuotannosta on sääntelemätöntä kovan rahan tuotantoa. Kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n johdolla valtuusto on lisäksi kiihdyttänyt asumismenojen nousua korottamalla tonttivuokria jopa 10–15 –kertaisiksi.

SKP ja Helsinki-listat on esittänyt vuokra-asuntotuotannon osuuden nostamista nykyisestä 25 prosentista puoleen. Lisäksi tarvitaan vuokrasäännöstelyä, tonttivuokrien korotusten kohtuullistamista ja kaupungille oma rakennusliike.

 

Metrosotkut

”Helsinki liikkuu vihreästi.” (Vihreiden kuntavaaliohjelma 2012)

Länsimetron piti valmistua vuonna 2014, mutta se ei ole vieläkään valmis. Alun perin hinnaksi ilmoitettiin noin 700 miljoonaa. Sitä on nostettu kuusi kertaa, nyt jo 1,2 miljardiin. Eivätkä tässä luvussa ole vielä automaattimetron epäonnistumisesta seuraavat laskut.

Yrjö Hakanen teki vuodesta 2013 alkaen useita esityksiä kustannusten saamiseksi kuriin, mutta valtuuston enemmistö torjui ne. Esityksiä vastustivat etenkin vihreät, joilla onkin ollut avainasemat metrohankkeen valvonnassa: asiasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, konsernijaoston puheenjohtaja ja liikennelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Viime joulukuussa valtuusto lopulta hyväksyi Hakasen esityksen, joka edellyttää Länsimetro Oy:n päätösten julkisuutta ja toimia, joilla kustannusten nousu estetään. Hakanen vastusti aikoinaan ainoana valtuustossa automaattimetroa ja varoitti juuri niistä ongelmista, joihin hanke kaatui.

 

Demokratiaa kavennetaan

”Suoraa demokratiaa ja kaupunginosiin omat valtuustot!” (Helsingin Vasemmistoliiton vaaliohjelma 2012)

Päättymässä olevan valtuustokauden suurimpiin ratkaisuihin kuului kaupungin koko johtamis- ja virastojärjestelmän laittaminen uusiksi. Asukkaiden ja valtuuston vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta uudistus tehtiin keskittämällä valta entistä pienempään piiriin ja lopettamalla suurin osa lautakunnista. Ratkaisu syntyi kokoomuksen ja vihreiden lehmänkauppana, jossa kokoomus sai johtavien virkamiesten valtaa korostavan toimialamallin ja vihreät pormestarimallin. Demarit, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja keskiryhmät hyväksyivät tämän, kun myös niille luvattiin lisää tukea.

Valtaa keskittävää hallintosääntöä vastustivat vain SKP:n ja Helsinki-listojen Hakanen, sitoutumaton Hursti, kaksi VAS:n valtuutettua ja yksi Perussuomalaisten valtuutettu.
(Artikkeli Eespäin-lehteen 1 / 2017)