Uusikin sote-esitys kaatui

5.3.2015

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan viime viikolla tekemä uusi sote-esitys kaatui torstaina perustuslakivaliokunnassa. Esitykseen sisältyy perustuslakivaliokunnan mielestä edelleen perustuslaillisia ongelmia, jotka koskevat erityisesti kansanvaltaisuutta ja rahoitusta.

Valiokunta arvostelee yksimielisessä lausunnossaan myös uudistuksen valmistelutapaa, jossa on sivuutettu niin kunnat, kunnolliset selvitykset kuin hyvän lainvalmistelun periaatteet. Se suosittelee uutta valmistelua parlamentaarisessa komiteassa ja kuntia kunnolla kuullen.

Perustuslakivaliokunnan toistamiseen antama tyrmäys sinetöi sen, että tämä Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksen kärkihanke jää tällä vaalikaudella toteuttamatta. Samalla päätös on arvovaltatappio kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajille ja sote-valiokunnalle, jotka ovat yksimielisesti sopineet molemmista nyt kaatuneista sote-malleista. Historialliseksi kehutusta uudistuksesta tuli sotien jälkeisen historian surkein poliittinen epäonnistuminen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen (sd) mukaan uusikin malli jättää kuntalaisille vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja sen vaikutuksia erilaisten kuntien kannalta olisi pitänyt arvioida tarkemmin. Perustuslain kannalta ongelmallista ovat myös suuret veronkorotuspaineet.

Valiokunnan mielestä esitettyä kuntayhtymämallia ei voi suoraan rinnastaa sairaanhoitopiireihin, koska kyse on laajemmasta tehtävien kokonaisuudesta, kunnille jäisi vähemmän mahdollisuuksia päättää palveluista ja kuntien budjeteista puolet siirtyisi sote-kuntayhtymälle. Valiokunta pitää ongelmana sitä, että malliin ei edelleenkään sisälly asukkaiden vaaleilla valitsemaa johtoa.

Demokratia ja rahoitus

Perustuslakivaliokunnan kuulema akatemiaprofessori Kaarlo Tuori katsoi, että sote-palvelujen turvaaminen voi perustella kunnallisen itsehallinnon rajoittamista vain jos voidaan osoittaa, että ehdotettu malli on optimaalinen sosiaalisten perusoikeuksien kannalta, ja että kunnallista itsehallintoa paremmin vastaava malli ei ole mahdollinen.

Kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusvallan takaamista sote-alueen päätöksentekoon korostaa se, että esitetty rahoitusmalli kaventaisi huomattavasti kuntien päätösvaltaa talousarviostaan ja kunnallisveroista, totesi Tuori lausunnossaan. Hän piti selvänä, että pienten kuntien ja etenkin yksittäisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet olisivat esitetyissä sote-kuntayhtymissä marginaalisia verrattuna maakunnalliseen itsehallintoon, jossa ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuusto valittaisiin vaaleilla.

Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat kiinnittivät huomiota myös siihen, että esitetty rahoitusmalli kiristää rajusti kunnallisveroja. Yhdessä tämän vuoden alusta toteutuneiden valtionosuusleikkausten kanssa korotuspaine on lähes 7 prosenttiyksikköä. Kuntakohtaisesti veroprosentti voi vaihdella jopa 9 prosenttiyksikköä.

SKP:llä vaihtoehto

Perustuslailliset ongelmat ratkaisisi SKP:n esittämä vaihtoehto. Siinä yhdistyvät erityistason palvelujen järjestäminen vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston alaisuudessa, peruspalvelujen järjestäminen pääosin kuntatasolla, lähidemokratian kehittäminen ja julkisten palvelujen rahoituksen vahvistaminen progressiivisen verotuksen pohjalta.

SKP:n on vaatinut myös uutta valmistelua, joka aloitetaan kuulemalla asukkaita, henkilöstöä ja kuntia.

(Kirjoitettu Tiedonantaja-lehden 6.3.2015 numeroon)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »