UPM:n joukkoirtisanomisille ei perusteita

20.3.0006

Puheenvuoroja


UPM:n aikeille vähentää yli 3 000 työntekijää ei ole taloudellisia perusteita. Kyse on Suomen kannattavimmasta metsäteollisuuden suuryhtiöstä (Mikä tulos? HS.fi).

UPM:n liikevoitto viime vuodelta oli 278 miljoonaa euroa. Se on vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ero johtuu lähinnä yhtiön johdon itse aiheuttamista kertaluontoisista eristä. Yhtiö kirjasi metsäteollisuuden julistamasta työsulusta 195 miljoonan euron menetykset ja epäonnistuneista yritysostoista noin 200 miljoonan tappiot. Lisäksi tulosta heikensi 57 miljoonan euron sakko kartellilakien rikkomisesta.

Ilman kertaluontoisia eriä UPM:n liikevoitto oli 515 miljoonaa euroa. Se on yli 150 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. UPM jakaa osinkoja viime vuodelta noin 390 miljoonaa euroa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin yhtiö aikoo säästää joukkoirtisanomisilla. Lisäksi yhtiö aikoo ostaa omia osakkeitaan sadoilla miljoonilla euroilla.

Tuhansien työntekijöiden irtisanominen samaan aikaan kun omistajille jaetaan satoja miljoonia euroja osinkoina kuvastaa sitä, miten osakkeenomistajien edut asetetaan työllisyyden ja työntekijöiden hyvinvoinnin edelle. Pääomapiirien ahneutta kuvaa se, että UPM:n jakamat osingot olivat viime vuonna jo noin 33 prosenttia yhtiön maksamasta palkkasummasta kun ne olivat 1980-luvulla vain noin 4 – 6 prosenttia.
Joukkoirtisanomisilla UPM pyrkii voittojen ja pörssikurssien lisäksi nostamaan myös paperin hintaa.

Voi kysyä, missä on UPM:n hallituksen jäsenten — muun muassa Martti Ahtisaaren, Jorma Ollilan ja Vesa Vainion — yhteiskuntavastuu? Onko niin, että metsäteollisuuden kehitys Suomessa voidaan turvata vain irrottamalla se pörssitaloudesta, uudentyyppisillä yhteiskunnallisen omistuksen muodoilla ja antamalla työntekijöille päätösvaltaa siihen, miten heidän työnsä tuloksia käytetään?

Entä mikä on valtiovallan vastuu työllisyydestä? Miksi hallitus tyytyy vain seuraamaan sivusta, kun julkisen vallan tuella menestyneet suuryhtiöt kasvattavat voittojaan heittämällä ulos väkeä?

Kosmeettisen jälkihoidon sijasta hallituksen ja eduskunnan pitää säätää laki, jolla estetään kannattavia yrityksiä irtisanomasta työntekijöitä yhtiön voittojen kasvattamiseksi. Lisäksi työsopimuslakia on muutettava niin, että irtisanominen ei ole enää Suomessa työnantajille useimpia muita EU-maita halvempaa, kuten nykyisin.

Monissa muissakin yhtiöissä jatkuvat joukkoirtisanomiset samaan aikaan kun ne jakavat jättiosinkoja on haaste myös ammattiyhdistysliikkeelle. Ay-liikkeen johto on hyväksynyt matalatasoiset tulopoliittiset ratkaisut sillä perusteella, että niillä turvataan työllisyyttä. Tämä palkkamaltti ei ole hillinnyt irtisanomisia. Sen sijaan osingot ovat lähes kymmenkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Pelkästään pörssiyhtiöt jakoivat osinkoja viime vuonna 8,4 miljardia euroa. Suuryhtiöiden voittojen ja osinkojen leikkaaminen lisäisi kotimaista ostovoimaa, parantaisi työllisyyttä ja helpottaisi myös julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »