Turun telakalle uudet omistajat ja tilauksia

Pitkään uhan alla ollut STX:n Turun telakka saa uudet omistajat. Sen ostavat saksalainen telakkayhtiö Meyer Werft ja Suomen valtio. Uudet omistajat lupaavat myös sijoittaa pääomia telakan kehittämiseen. Samalla ne ilmoittivat saaneensa telakalle lähes miljardin euron laivatilaukset. Telakan myyntihintaa ei julkistettu, mutta telakkayhtiön konkurssiuhkan ja olemattoman tilauskannan takia hinnan on arveltu jääneen alhaiseksi.

Turun telakalle ja siihen liittyvälle alihankintaketjulle näillä ratkaisuilla on suuri merkitys. Kahden risteilijäaluksen tilausten työllistävä vaikutus on yli 10 000 henkilötyövuotta. Tilauksiin liittyy optio mahdollisesta kahdesta lisätilauksesta.

Hallituksen kanta muuttui

Telakkakaupan syntymiseen vaikutti ratkaisevalla tavalla valtion lähteminen mukaan uuteen yhtiöön 30 prosentin omistusosuudella. Vielä tammikuussa 2013 kun Turun telakka oli talousvaikeuksissa ja menetti sen takia isot laivatilaukset, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) torjui valtion omistuksen tai osallistumisen telakkayhtiön pääomittamiseen:
– Valtion tehtävänä ei ole toimia yrittäjänä eikä harrastaa yritystoimintaa, vaan se kuuluu yksityisille elinkeinonharjoittajille, sanoi Vapaavuori silloin Ylen uutisille.

Voi kysyä, kuinka moni olisi välttänyt työttömyyden ja montako pienyritystä olisi pelastunut konkurssilta, jos valtio olisi alusta alkaen hakenut aktiivisesti ratkaisua, jossa se olisi ollut valmis olemaan mukana myös omistajana? Muun muassa Turun telakalla toimiva Metalli 49:n ammattiosasto, ammattiliitto Pro, monet vasemmiston kansanedustajat ja SKP vaativat jo pari vuotta sitten, kun telakka ajautui korealaisyhtiön omistuksessa vaikeuksiin.

Oikeiston opit syytä hylätä

Vapaavuoren mukaan valtion omistus telakkayhtiössä jää tilapäiseksi ja omistuksesta tullaan joidenkin vuosien jälkeen luopumaan. Valtiolla voisi kuitenkin olla telakkateollisuuden kehittämisessä aktiivinen rooli myös pysyvämmin ja laajemmin.

Suomessa on laivanrakennuksen osaamista, johon yhdistyy huipputeknologiaa ja muun muassa arktisen merenkulun kokemusta. Tähän liittyy myös monia mahdollisuuksia kehittää merenkulkuun liittyvää ympäristöteknologiaa.

Näitä mahdollisuuksia ei pidä hukata vain siksi, että oikeistolaisiin talousoppeihin ei sovi valtion omistus. Valtion yritystoiminnalla on ollut tärkeä rooli Suomen taloushistorian kaikissa isoissa rakennemuutoksissa.

(Julkaistu Tiedonantajassa 8.8.2014)