Turkki valmistelee maahyökkäystä Syyrian ja mahdollisesti myös Irakin pohjoisosiin niiden ”puhdistamiseksi terroristeista”. Hyökkäyssuunnitelmat käsiteltiin eilen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla Turkin turvallisuusneuvostossa. Presidentin tiedottajan mukaan hyökkäys voi alkaa minä päivänä tahansa.

Maahyökkäystä on pohjustettu jo viikkojen ajan ilmaiskuilla (Operation Clawn-Sward) ja kokoamalla aseistusta ja joukkoja Turkin etelärajalle. Mediatietojen mukaan hyökkäyksen pääkohteena ovat kurdien Pohjois-Syyriassa hallitsemat Manbicin ja Tell Rifatin alueet sekä Kobane, jossa kurdien YPG:n joukot voittivat ISISin vuonna 2015.

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Erdoğanin hallinto on neuvotellut Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa 30–50 kilometriä syvän ”turvavyöhykkeen” ottamisesta hallintaansa Syyrian puolelta. Se perustelee tätä terrorismin uhkalla, viimeksi pommi-iskulla Taksim-aukion luona – vaikka iskusta pidätettyjen ja ISIS-komentajan lausuntojen perusteella tekijän tausta näyttäisi olevan ISIS:ssä, jota Turkin hallinto on tukenut.

Turkin johto väittää hyökkäysten kohdistuvan ”terroristisiin ryhmiin”. Käytännössä jo tähänastiset ilmaiskut ovat kohdistuneet pääosin siviilikohteisiin, kertoo muun muassa Ylen Tom Kankkonen. Sitä paitsi Turkin johdon kielenkäytössä terroristeja ovat kaikki kurdien oikeuksien puolustajat ja monet muut.

Suomen linja 2019 ja nyt

Syksyllä 2019 kun Turkki teki viimeksi laajan maahyökkäyksen Syyriaan, se tuomittiin yleisesti. Myös Antti Rinteen hallitus tuomitsi sen tiukasti ja Suomi jäädytti aseiden vientiluvat Turkkiin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korosti, että ”kansainvälinen yhteisö ei voi olla hiljaa Turkin hyökkäyksen edessä”.

Nyt, kun Turkki pommittaa Syyrian ja Irakin kurdialueita ja kertoo valmistelevansa maahyökkäystä, Sanna Marinin hallitus ja ministeri Andersson sen mukana vaikenee. Tai vastaa ulkoministeri Pekka Haaviston tavoin maahyökkäystä koskeviin lehdistön kysymyksiin, että ”ei voi ottaa kantaa tuleviin tai spekulatiivisiin turvallisuustapahtumiin” (HS 30.11.).

Kovin on hallituksella kahdet standardit kansainvälisissä suhteissa – Venäjän hyökätessä Ukrainaan yhdet ja toiset Turkin hyökätessä Irakiin ja Syyriaan. Samalla vaietaan siitä, miten Erdoğanin hallinto polkee myös Turkin sisällä vähemmistöjen, opposition ja toisinajattelijoiden oikeuksia, muun muassa telkeää vankilaan vasemmistolaisia kansanedustajia ja pormestareita.

Häpeällinen yhteisymmärrys

Kun Turkki esitti keväällä varauksia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksen ratifioimiselle, julisti VAS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo, että ”Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta”. Hänen mukaansa kokoomuksen Petteri Orpon ehdotus antaa Erdoğanille periksi aseviennissä edusti ”täydellistä diplomatian tajun puutetta – sellaisen huutokaupan tieltä ei ole paluuta” (KU 11.6.).

Nyt Suomi kuitenkin neuvottelee ihmisoikeuksista ja oikeusvaltion mekanismeista Madridin huippukokouksessa Naton pääsihteerin johdolla tehdyn Turkin, Suomen ja Ruotsin yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta. Asekauppakin käy Nato-jäsenten kesken.

Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglun Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä antaman lausunnon mukaan neuvotteluissa on otettu jo useita askelia, mutta tarvitaan vielä merkittävää etenemistä erityisesti koskien Turkin vaatimia ihmisten luovuttamisia (30.11.).  Puolustusministeri Hulusi Akar puolestaan kertoi Turkin odotettavan YPG:n ja PYD:n Suomessa tapahtuvan toiminnan estämistä, asekauppaa ja Turkin pyytämien henkilöiden luovuttamista Turkkiin.

Miksi vasemmisto on hallituksessa hiljaa?

Nato-jäsenyys ja yhteisymmärrysasiakirja ovat vieneet Suomen poliittisen johdon nöyristelemään yksinvaltaisen Erdoğanin edessä, siunaamaan Turkin sotatoimet Syyrian ja Irakin pohjoisosissa, käymään kauppaa kurdien ihmisoikeuksilla ja luopumaan periaatteista olla myymättä aseita sotaa käyviin maihin.

Pitkän linjan EU-diplomaatti Ilkka Uusitalon mielestä Suomi ja Ruotsi tekivät pahan virheen, kun tarttuivat Turkin syöttiin ja lähtivät neuvottelemaan Turkin kanssa. Sen tuloksena syntyneen yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksyminen on erityisen häpeällistä hallituksen vasemmistolle.

Nyt on tapahtumassa juuri se, mistä jo Madridin kokouksen yhteydessä varoitettiin: Turkki vetoaa hyökkäysta perustellessaan samoihin linjauksiin kurdijärjestöistä – kuten PKK, YPG ja PYD – terroristisina, joita kirjattiin myös yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Presidentti Sauli Niinistö ja Sanna Marinin hallitus ovat tehneet Suomesta pelinappulan Erdoğanin Turkin pyrkimyksissä saada mm  Yhdysvaltojen ja Naton vahvempi tuki kurdeja vastaan käymälleen sodalle, ostaa hävittäjiä Yhdysvalloista, kasvattaa vaikutusvaltaansa ja suunnata Turkin sisäpolitiikassa huomiota vaalien alla pois taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista.

Kaikki eivät ole Suomessa toki Turkin politiikkaa ja sen edessä nöyristelyä hyväksyneet. Mutta enemmän ja laajempaa toimintaa Turkin hyökkäyksen pysäyttämiseksi tarvitaan. Ja varsinkin vasemmistolta on Marinin hallituksessa syytä vaatia Turkki-politiikan uudelleenarvio – asettumista selkeästi vastustamaan Turkin hyökkäyksiä ja demokratian polkemista, puolustamaan kurdien oikeuksia ja torjumaan asevientiä Turkkiin.