Tuleeko Lapinlahdesta sittenkin sijoituskohde?

27.1.2021

 

Laaja kansalaistoiminta pysäytti viime keväänä Lapinlahden entisen sairaalan ja puiston myymisen kiinteistösijoitusyhtiö Nrepille. Tänään julkaistu selvitys ehdottaa uutta suunnitelmaa, joka voi kuitenkin johtaa siihen, että Lapinlahdesta tulee sittenkin sijoituskohde – elleivät kaupunginvaltuutetut toisin päätä.

Neljä selvityshenkilöä Lundén Architecture Oy:stä ja Realidea Oy:stä esittävät Kiinteistöyhtiö Lapinlahden perustamista hallinnoimaan ja korjaamaan alueen rakennuksia sekä kehittämään puistoaluetta. Kiinteistöyhtiölle haetaan ehdotuksen mukaan kolmen vuoden kuluessa enemmistöomistajiksi sijoittajia, joille kaupunki voi halutessaan myydä myös koko omistuksen. Tätä kautta myös Nrep voisi tulla Lapinlahden omistajaksi.

Sijoittajien tuottovaatimukset

Ehdotuksen mukaan kiinteistön tiloissa olisi hyvinvointiin, mielenterveyteen, kulttuuriin, yhteisöllisyyteen ja pienyrittäjyyteen liittyvää yritys- ja yhdistystoimintaa. Nykyisille Lapinlahden toimijoille tarjottaisiin mahdollisuus jatkaa tiloissa. Samalla siinä korostuu kuitenkin lähtökohta, jonka mukaan sijoittajat saavat vapaasti määritellä tiloille tuottotavoitteet ja halutessaan myydä osakkeet 10 vuoden kuluttua.

Sijoittaja- ja yritysvetoisuutta on ruokkinut kaupunkiympäristötoimialan johdon selvityshenkilöille asettama toimeksiannon lisävaatimus, jonka mukaan kiinteistöyhtiön tulee vuokrata tilat markkinaehtoisesti. Tämä vaatimus on erikoinen, koska kyse on suojelluista arvorakennuksista, joiden osalta kaupunki on muissa päätöksissä todennut perustelluksi alhaisemman vuokratason.

Selvityksen mukaan Lapinlahden vuokrat tulisivat olemaan nykytasolla noin 22 euroa neliöltä, mutta sijoittajat voivat vaatia enemmänkin. Tätä perustellaan laskelmilla, joiden mukaan Lapinlahden kiinteistöyhtiön pitää rahoittaa kokonaan ja alkaa tuottaa omistajilleen vähitellen voittoa.

Missä kaupungin kulttuuriarvot?

Selvityksessä väitetään, että rakennusten kunnostaminen kaupungin pääomalainalla ja julkisena hankintana ”nostanee kustannuksia” ja ”saneeraukseen lähdettäessä ei ole varmuutta tulevista tilatarpeista”. Tämä on erikoinen väite, kun kaupunki saa yksityisiä yrityksiä edullisemmin lainaa ja esimerkiksi Lapinlahden nykyisen toiminnan perusteella on helppo nähdä melko tarkkaan, millaisia tilatarpeita on olemassa.

Yhtä kummallinen on väite, että Lapinlahden ”toiminta ei täytä suoraan (kaupungin) kiinteistöstrategian vaatimuksia ja sisällön hallinta (on) vierasta kaupungin normaaleille toiminnoille”. Halutaanko tällä – ilmeisesti toimialajohdon selvityshenkilöille syöttämällä näkemyksellä – kertoa, että kaupunki ei halua kantaa omistajana vastuuta lailla suojeltujen arvorakennusten kunnossapidosta ja että vapaa kansalaistoiminta on vierasta kaupungille, vaikka lain mukaan kunnan tehtäviin kuuluu sen edistäminen?

Sijoittajavetoisen mallin ongelmaksi myönnetään selvityksessä, että ”tavoitteena saattaa olla vuokratasojen maksimointi kaikilta osin myös tulevaisuudessa, jonka myötä toiminnallisesti tavoiteltu sisältö ei toteutune”. Haasteelliseksi tunnustetaan sekin, että sijoittajat eivät sitoudu tavoiteltuun toiminnan sisältöön.

Ehdotuksen mukaan Lapinlahden puistoon ei tulisi niin laajaa rakentamista kuin Nrepin suunnitelmassa. Nykyisen Koivulan rakennuksen lähelle puiston laidalle voisi kuitenkin tulla pienimuotoiseksi luonnehdittua uudisrakentamista. Nrep saisi lisäksi suunnitteluvarauksen Lapinlahden ja Salmisaaren voimalan väliselle alueelle.

Päätös kevään aikana

Kaupunkiympäristötoimiala aikoo valmistella kevään aikana esityksen siitä, miten selvityksen pohjalta edetään. Lautakunnan ja kaupunginhallituksen jäsenillä on nyt mahdollisuus näyttää, että Lapinlahti ei ole sijoituskohde eivätkä keväällä annetut lupaukset olleet tyhjiä sanoja.

Mielenterveyden, kulttuurin ja kansalaistoiminnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan keskuksen säilyttämiseen kokonaan kaupungin omistuksessa on erittäin vahvat perusteet. Jos kiinteistöyhtiöön halutaan jotain kumppaneita, pitää niiden mielestäni olla voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä yhteisöjä ja kaupungilla tulee säilyttää enemmistöomistus.

Hyviä suuntaviivoja tulevaisuuden Lapinlahdelle on jo kartoitettu ja selvitetty Lapinlahden Lähteen ja Pro Lapinlahden toimesta. Taas tarvitaan kansalaistoimintaa, jotta sijoittajien näpit pidetään irti Lapinlahdesta, jonka pitää kuulua meille kaikille.

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »