Tuleeko Keskuspuistosta Helsingin Koijärvi?

17.11.2016

– Artikkeli Eespäin-lehteen 4/2016

Keskuspuisto nousi Helsingin yleiskaavassa symboliksi sille, miten suhtaudutaan luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoihin. Keskuspuiston puolesta vetosi yli 17 000 adressin allekirjoittajaa, yli 70 asiantuntijaa, kaupunginosayhdistyksiä, urheiluseuroja ja monia muita.

Rakentamista Keskuspuistoon perusteltiin sillä, että näin saadaan ”lisää kaupunkia Helsinkiin. Keskuspuiston pitäminen rakennusmaana edustaa kuitenkin vanhanaikaista grynderiajattelua, jossa kaupunki kasvaa valtaamalla lisää maata. Se väheksyy lähiluonnon ja metsien merkitystä ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle, ilmastolle ja myös Helsingin vetovoimaisuudelle.

Vihreät Keskuspuistoa rakentamassa

Vihreät selittivät ”puolustaneensa” Keskuspuistoa ja että kaava on ”kompromissi”. Tosiasiassa vihreät itse asettivat kaupunkibulevardit ja niiden ympärille tulevan laajan rakentamisen tavoitteeksi, joka sivuutti Keskuspuiston suojelemisen. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tätä linjaa ajoivat innokkaimmin vihreiden Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä, jotka ovat ”Lisää kaupunkia Helsinkiin” –ryhmän keskeisiä hahmoja. Moni muu suhtautui lautakunnassa varovaisemmin esimerkiksi Hämeenlinnanväylän bulevardisoimiseen, johon Keskuspuistoon rakentaminen liittyy.

Keskuspuiston puolesta noussut kansalaistoiminta sai lautakunnan vähentämään 10 hehtaaria Keskuspuiston rakentamisalueista, mutta jäljelle jäi yhä 50 hehtaaria. Ihmisketjut ja muut vetoomukset Keskuspuiston puolesta johtivat siihen, että Keskuspuistoon rakentamista alusta alkaen vastustaneen SKP:n ja Helsinki-listojen lisäksi Vasemmistoliitto, Keskusta, RKP, kristilliset, Perussuomalaiset ja sitoutumaton René Hursti asettuivat Keskuspuiston suojelun kannalle.
Ontuvia perusteluja ja ”viherpesua”

Vihreiden Osmo Soininvaara vähätteli asiaa puhumalla Keskuspuiston laitojen ”joutomaista” ja selittämällä, että vasta asemakaava ratkaisee. Kun vaatimukset Keskuspuiston suojelemisesta vain voimistuivat, alkoivat vihreät vedota siihen, että kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Hämeenlinnanväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi ei ole taloudellisesti mahdollista, jos sen viereen Keskuspuistoon ei rakenneta. Professori Olavi Syrjänen ihmettelikin, miten sitten kannattaa rakentaa 375 miljoonaa euroa maksava Kruunusillat, jonka molemmin puolin on vain vettä? Tosiasiassa kaupunkibulevardeista ei ole kaupunkisuunnitteluvirastossa mitään hinta-arviota ja bulevardien merkitys on niiden viereen rakennettavia tontteja paljon laajempi.

Lopulta Vihreät ja SDP vetosivat siihen, että yleiskaava voi kaatua valituksiin, jos Keskuspuistoon esitetty rakentaminen poistetaan. Thomas Wallgrenin (sd) aloitteesta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa esitetyt ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja kaavoituslainsäädännön asiantuntijan, professori Syrjäsen lausunnot osoittivat päinvastaista. Oikeusoppineiden mukaan juuri rakentaminen Keskuspuistoon on vahva peruste valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen, koska se on vastoin maakuntakaavaa eikä ota huomioon yleiskaavan vaikutusarviossa esitettyä huolta Keskuspuiston ekologisten yhteyksien heikentämisestä. Lisäksi se rikkoo EU:n luontodirektiiviä.

Keskuspuiston lohkomista osin rakennusmaaksi yritettiin viherpestä lisäämällä päätökseen toive, että osa puistosta säilyy mahdollisimman laajana. Kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n sopima muotoilu ei vähennä yhtään Keskuspuistoon osoitettua rakentamista, vain sijoittelee sitä eri tavalla, ja siunaa muualle Keskuspuistoon rakentamisen.

Valtuusto olisi voinut säilyttää Keskuspuiston nykyisessä laajuudessa, jos joku kolmesta isoimmasta ryhmästä olisi sitä halunnut. Yhtään asuntoa ei olisi sen takia jäänyt rakentamatta, sillä Keskuspuistoon esitetty rakentaminen on vain 3 prosenttia yleiskaavan tavoitteisiin nähden kaksinkertaisesta, 200 prosentin kaavavarannosta.
Kamppailu jatkuu

Keskuspuiston kohtalo ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu. Kansalaistoiminta on nostanut korkealle kynnyksen rakentaa Keskuspuistoon. Yleiskaavasta valitetaan. Valtion liikennevirasto ja Vantaan kaupunki vastustavat Hämeenlinnanväylän bulevardisoimista.

– Ja kevään kuntavaaleissa äänestäjät voivat ottaa kantaa ja vaatia ehdokkaita puolustamaan Keskuspuistoa esimerkiksi uudella osayleiskaavalla.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »