Osallistuin torstaina Helsingin kaupunkiympäristötoimialan järjestämääm toiseen työpajaan Lapinlahden entisen sairaalan kehittämisestä. Se vain lisäsi huolta Lapinlahden ainutlaatuisen mielenterveyden, taiteen ja kulttuurin yhteisöllisen keskuksen tulevaisuudesta. Esille tuli vain lisää kyseenalaisia tietoja kansainvälisen kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n suosimisesta ja kaupunkiympäristötoimialan haluttomuudesta edes paneutua vaihtoehtoihin.

Jostain syystä kaupunkiympäristötoimiala päätti syksyllä ryhtyä valmistelemaan NREP:n kanssa uutta toimintakonseptia Lapinlahden entisen sairaalan alueelle. Lapinlahden alueella on kuitenkin jo olemassa toimiva konsepti, jota puolustamaan syntyi laaja kansalaisliike, kun Lapinlahti aiottiin myydä NREP:lle.

Kaupunkiympäristötoimialan vuodenvaihteessa järjestämässä Kerro kantasi -kyselyssä kävi selväksi, että uuden toimintamallin tekemiselle NREP:n kanssa ei ole mitään kannatusta. Päinvastoin NREP koetaan yleisesti uhkaksi sille, mitä asukkaat Lapinlahden kehittämiseltä toivovat.

Työpajan vetämisessä oli kuitenkin keskeinen rooli NREP:n edustajilla ja sen konsulteilla. Lapinlahden yhteisön valmistelemaa esitystä ei kaupunki ole suostunut ottamaan suunnitelman valmisteluun edes vaihtoehtoiseksi toimintamalliksi.

Peruskorjaukseen on rahoitus

Keskeisenä perusteluna uuden konseptin valmistelemiselle NREP:n kanssa ovat virkahenkilöt esittäneet talouden. He väittävät kaupunginhallituksen päätöksen edellyttävän, että Lapinlahden peruskorjaus pitää rahoittaa kiinteistöjen tuotoilla. Todellisuudessa kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kiinteistön vuokrissa huomioidaan korjauskustannukset vain ”mahdollisuuksien mukaan”. Satoja miljoonia ylijäämää tekevällä kaupungilla on itsekin mahdollisuus pitää huolta historiallisista arvorakennuksista.

Vielä kummallisemmaksi vetoaminen peruskorjauksen kustannuksiin paljastui jo edellisen työpajan edellä, kun Dream Broker -yhtiön omistaja Mika Ahokas ilmoitti olevansa valmis rahoittamaan peruskorjauksen, jotta alue säilyy mielenterveystyön, taiteilijoiden ja kansalaisjärjestöjen käytössä. Kaupunki oli kuitenkin sivuuttanut tämän esityksen.

Miksi kymp-johto ei halua edes tavata?

Kun Helsingin Sanomat teki helmikuussa ison jutun Dream Brokerin lupauksesta, ilmoitti kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen, ettei ole kuullutkaan asiasta. Siis sen jälkeen, kun asia oli esitelty Lapinlahden keskustelutilaisuudessa toimialan edustajille ja lähetetty joulukuussa myös kirjallisesti toimialalle. Hesarille Manninen lupasi, että asiaan paneudutaan heti seuraavalla viikolla.

Nyt toiseen työpajaan osallistunut Mika Ahokas kertoi, että Manninen tai kukaan muu kaupungin puolelta ei ollut ottanut yhteyttä. Hän oli vasta kovilla vaatimuksilla saanut lopulta Mannisen edes puhelimeen. Työpajassa kaupungin edustajat jatkoivat NREP-kuviota. Hämmentäviä olivat myös tiedot siitä, että myöskään Lapinlahti-yhteisön edustajat eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta päässeet tapaamaan sen enempää suunnitteluhankkeesta kaupungin puolella vastaavaa Mannista kuin apulaispormestari Anni Sinnemäkeä.

Mielenterveystyölle jäisi vain 12 % tiloista

Mitä NREP-suunnitelma sitten tarkoittaisi käytännössä Lapinlahden toiminnassa? Siitä konsultti esitti aiempaa konkreettisempaa tietoa. Sen perusteella bisnesajattelu jyrää. Lapinlahden entisen sairaalan tiloista olisi jatkossa vain 12 % mielenterveystyön käytössä (ja siitäkin osa käytäviä) ja kulttuuritoiminnalla 13 %.

Suurin toimija jatkossa olisi hostelli, joka saisi 34 % tiloista. Hostelli saisi meren puoleiset tilat ja mielenterveys puolestaan Länsiväylän moottoritien puolelta, johon mahdollisesti tulossa myös sataman liikennetunneli. NREP:n suunnitelman rahoitus perustuu siihen, että Lapinlahden vuokralaiset maksavat peruskorjauksen ja markkinavuokria.

Kaupunkiympäristötoimialan ja NREP:in sopimien ”askelmerkkien” mukaan Lapinlahden rakennukset siirretään perustettavalle kiinteistöyhtiölle, johon NREP saa osake-enemmistön ja oikeuden myydä sen viiden vuoden kuluttua markkinahintaan.

Satamatunnelikin uhkana

Kansalaistoiminta pysäytti vuonna 2020 Lapinlahden myymisen ohella myös aikeet kaavoittaa rakentamista Lapinlahden puistoon. Jostain syystä kaupunkiympäristötoimiala on kuitenkin luvannut NREP:lle ”hyvityksenä” jonkun tontin, jonka sijaintia ei ole vielä suostuttu kertomaan. Ikään kuin kaupunki olisi mitään velkaa NREP:lle siitä, että asukkaiden vastustama hanke kaatui jo ennen kuin mitään kaavaa oli edes tehty!

Nyt Lapinlahden puistoa uhkaa toisenlainen rakentaminen. Satamatoimintojen uudelleenjärjestämiseen ja Eteläsataman alueelle tulevaan rakentamiseen liittyvä satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle aiotaan vetää osittain Lapinlahden puiston kautta. Vaihtoehtoisia reittejä on muutamia, vain yksi niistä jättäisi Lapinlahden rauhaan. Onko yksi Helsingin hienoimmista puistoista kaupungin maankäytön johtajille vain ”joutomaata”?

Lapinlahdessa on jo toimiva malli, ei tuhota sitä

Uudella konseptin valmistelussa on konsultin mukaan kolme kärkeä: sosiaalinen kestävyys (kulttuuriperintö, saavutettavuus, osallisuus), ekologinen kestävyys (säästävä korjausrakentaminen, lähiluonto) ja taloudellinen kestävyys (omavarainen ekosysteemi). Näitä kaikkia toteututetaan jo nyt Lapinlahdessa. Myös peruskorjaus voidaan rahoittaa Lapinlahden yhteisön saaman rahoittajan tuella, johon ei liity kaupallisia vaatimuksia eikä markkinavuokria, kuten NREP:llä.

Lapinlahden entisen sairaalan alueelle kasvanut mielenterveyden, kulttuurin, kansalaistoiminnan ja luontoarvojen kokonaisuus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Sitä ei saa hajottaa eikä alistaa bisnekselle.

Minusta on selvää, että Lapinlahden suunnittelu pitää irrottaa NREP-kytköksestä. Kaupungin pitää ottaa NREP:n sijasta kumppaniksi Lapinlahti-yhteisö. Kun koko peruskorjauksen rahoittamiseen on tiedossa lahjoitusvarat, voidaan luopua hostellin sijoittamisesta Lapinlahteen ja markkinavuokrista. Kaikille avointa toimintaa voidaan kehittää laajemmaksi ja pitkäjänteisemmin, kun toimintaa ei ohjaa sijoittajien taloudelliset intressit.

Jos kaupunkiympäristötoimialan järjestämien työpajojen ja Kerro kantasi -kyselyn tarkoituksen on turvata asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, pitäisi johtopäätös niistä olla selvä: NREP ulos Lapinlahdesta, ei satamatunnelia Lapinlahteen, Lapinlahti kuuluu kaikille!