Tonttivuokriin lisää rajuja korotuksia

5.10.2017

Tuhansien helsinkiläisten asumismenot uhkaavat nousta rajusti, kun noin 750 tontin vuokrasopimukset päättyvät. Kaupungin kiinteistöviraston esittämät uudet sopimukset nostavat tonttien vuokria jopa yli kymmenkertaisiksi. Pelkän tonttivuokran osuus nousee monissa kerrostaloissa 100 euroon kuukaudessa ja omakotitaloissa 300 – 700 euroon kuukaudessa. Vuositasolla tämä tarkoittaa tuhannen tai useiden tuhansien eurojen lisälaskua asukkaille.

Helsinki on 2010-luvulla ottanut käyttöön uudet tonttivuokrien määräytymisperusteet. Ne vietiin aikoinaan valtuustossa läpi kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n äänin. Kaupunki kerää itselleen voittoja maan ansiottomalla arvonnousulla ja neljän prosentin tuottovaatimuksella. Sen ansiosta kiinteistöviraston tulos on noin 230 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Tällä kertaa korotuksista yli puolet kohdistuu vanhoille omakoti- ja paritaloalueille. Esimerkiksi Kumpulan, Käpylän ja Toukolan alueella kiinteistöviraston esittämät tonttien laskennalliset arvot ovat 13 – 30 % korkeammat kuin vastaavanlaisilla tonteilla vuonna 2010. Asuntotonttien reaalihinnat eivät ole tänä aikana kuitenkaan nousseet, todetaan Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen selvityksessä.

 

Mitä tekee valtuusto?

Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Risto Peltola on yhdistykselle antamassaan lausunnossa todennut vuokrien määrityksen perustana olevat kerrosneliöiden arviot ylimitoitetuksi. Arkkitehtuurin emeritusprofessori Juhani Pallasmaa puolestaan on kritisoinut sitä, että vanhojen alueiden suojelukaavoja ei oteta huomioon, vaikka ne asettavat asukkaille suuremmat kunnossapidon velvoitteet ja rajoittavat rakentamista.

Uuden kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaan Helsinki ”selvittää aktiivisesti toimenpiteitä asumisen hinnan nousun hillitsemiseksi”. Lausuman merkitystä mitataan, kun valtuusto päättää tonttivuokrista. Tonttivuokrien korotusten pienentäminen ei lisäisi kaupungin lisää menoja. Se vain vähentäisi tulojen kasvua. Se hillitsisi myös yleisemmin maan hinnan nousua.

 

(Artikkeli Eespäin-lehteen 3 / 2017)

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »