Toinen Pääoma–seminaari ja luokkakysymyksen paluu

14.11.2014

Helsingissä vuosi sitten järjestetty Pääoma-seminaari sai jatkoa, kun Tampereen yliopistolla järjestettiin lokakuussa Toinen Pääoma –seminaari. Se kokosi salin täydeltä 70-luvun ”punaisen” Tampereen yliopiston kasvatteja ja tämän päivän opiskelijoita ja muita marxilaisesta kapitalismin kritiikistä kiinnostuneita.

Lähtökohtana seminaarille oli Karl Marxin Pääoman toisen osan ilmestyminen uudelleen, neljän vuosikymmenen tauon jälkeen suomeksi. Marx itse ei ehtinyt saada pääteostaan valmiiksi vaan sen toisen ja kolmannen osan toimitti hänen työtoverinsa Friedrich Engels. Toinen osa julkaistiin ensi kerran 1885. Suomeksi se ilmestyi vasta vuonna 1950. Suomennoksen teki Mauri Ryömä, joka aloitti käännöstyön sotavuosina poliittisena vankina ja viimeisteli sen toimiessaan SKP:n johdon jäsenenä ja SKDL:n kansanedustajana. 

Kapitalismin kalifaatti ja taisteleva humanismi

Karl Marx –seuran, Marxilaisen yhteiskuntatieteen seuran ja Demokraattisen sivistysliiton Tampereella järjestämän seminaarin avasi toimittaja Hannu Taanila, jonka mukaan herätteli kyseenalaistamaan ”kapitalistisen kalifaatin”, jota tuotetaan arkipäivän käytännöissä, ja lukemaan alkuperäistä Marxia.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi, että vaikka kapitalismi näyttää vahvalta ja vaihtoehtoja on vaikea nähdä, vie kapitalismin globaali kehitys kärjistyviin ristiriitoihin. Luokat ja luokkaristiriidat palaavat ja se tulee järisyttämään maailmaa, Melin totesi ja nosti esiin David Harveyn uuden kirjan Seventeen Contradictions and the End of Capitalism. – Tarvitaan taistelevaa humanismia.

Marxin Pääoman lukeminen on kuin itsepuolustustaidon opettelemista, totesi yhteiskuntatieteen tohtori Juha Koivisto. Työväenliike voi käyttää kapitalismin luomia voimia ja ristiriitoja hyväksi sen voittamiseksi. Pääoma ei teoksena ole taloustiedettä siinä mielessä kuin taloustiede yleensä ymmärretään, painotti yliopistonlehtori Mikko Lahtinen. Marxin auttaa meitä ymmärtämään, mistä tässä kaikessa on kyse, miten tähän on tultu ja mitä teitä on eteenpäin. Kapitalismissa tuotannon tarkoituksena ei ole ihmisten tarpeiden tyydyttäminen, hyödyllisten käyttöarvojen tuottaminen, vaan lisäarvon tuottaminen, pääoman arvonlisäys.

Marx ja nykyiset kriisit

Väitöskirjaopiskelija Paula Rauhala tarkasteli työn kaksoisluonnetta Marxin Pääomassa ja erityisesti sen toisessa osassa. Teoksen ensimmäisessä osassa Marx erittelee kapitalistista tuotantoprosessia, siinä ovat vastakkain työläiset ja heidän työllään luoman lisä-arvon anastavat kapitalistit. Teoksen toisessa osassa pääoma lähtee yhteiskunnalliseen kiertoon ja muuttaa muotoaan markkinoilla, joilla teollisuuskapitalistit, kauppiaat, pankkiirit ja kuluttajat kohtaavat.

Niin ikään väitöskirjaa valmisteleva Antti Ronkainen piti nykyisen, uusliberalistisen kasautumismallin perusongelmana vähäisiä tuotannollisia investointeja ja kiristävää finanssipolitiikkaa. Suuryhtiöt käyttävät voitoistaan pääosan omien osakkeiden ostamiseen ja osinkojen jakamiseen – eivät työllistämiseen ja tuotannollisiin investointeihin ylläpitämiseen.

Vaikka luokka-asema jakaa yhteiskuntaa ja muovaa ihmisten elämää on luokkatutkimus valtiotieteiden kandidaatti Camilla Kantolan selvitysten mukaan vähentynyt Britannian ja varsinkin Suomen sosiologian julkaisuissa 1980-luvun jälkeen.

Seminaari päättyi sosiaalityön professori Jari Heinosen puheenvuoroon marxilaisuudesta yhteiskunnallisen muutoksen teoriana, jota tarvitaan nyt muun muassa uuden punavihreän hyvinvointimallin kehittämisessä.

Tässä Tiedonantaja-lehden Teoria&politiikka –liitteessä julkaistaan viisi Toisen Pääoma –seminaarin alustusten pohjalta kehiteltyä artikkelia. Jatkoa on jo luvassa. Ensi vuoden alkuun valmistellaan Pääoman kolmannen osan uutta suomenkielistä laitosta ja myös kolmatta Pääoma-seminaaria. Sen jälkeen on tarkoitus julkaista kaikkien kolmen seminaarin puheenvuorojen pohjalta kirja. Siihen ovat tulossa myös ne Tampereen seminaarin puheenvuorot, joita emme saaneet vielä tähän Teoria&politiikka-liitteeseen.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »