Toimeentulotuen saanti turvattava

16.2.2017

Toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelan hoidettavaksi ei ole toistaiseksi sujunut niin hyvin kuin on odotettu. Kelassa ei ole selvästikään ollut riittäviä resursseja ja valmiuksia toimeentulotuen hakemusten nopeaan käsittelyyn. Lisäksi Kelan joustamattomat käytännöt ovat johtaneet monet tukea tarvitsevat vähävaraiset vaikeaan tilanteeseen.

Esimerkiksi kun toimeentulotuen laskelmassa on ollut ns. ylijäämää vaikkapa vain kymmenen euroa, hakija on saanut kielteisen päätöksen eikä ole sen takia saanut maksusitoumusta välttämättömiin lääkkeisiin. Kuntien sosiaalityöntekijöitä on ohjeistettu, että hakijan on valitettava tällaisista Kelan päätöksistä, koska lääkkeet kuuluvat perustoimeentulotukeen. Valitusten käsittely vie kuitenkin usein paljon aikaa, jonka kuluessa tukea ei tule. Toimeentulotuen varassa eläville on tuottanut ongelmia myös se, että Kela vaatii tietyissä tapauksissa lääkekorvausten maksamiseen ensiksi kuittia lääkkeiden ostamisesta.

Toimeentulotuen perusosan siirryttyä Kelan hoidettavaksi, jäivät kuntiin ehkäisevä ja täydentävä harkinnanvarainen toimeentulotuki.  Ohjeiden mukaan ennen kuin sitä voidaan myöntää, pitää hakijalla olla Kelan päätös perusosasta.  Käytännössä tämä on johtanut siihen, että harkinnanvaraista tukea tarvitsevaa ei voi auttaa heti, vaikka usein on kyse kiireellisen tuen tarpeesta kriisitilanteessa. Samaan aikaan muun muassa pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja pakolaisuus lisäävät tuen tarvetta.

Olenkin esittänyt, että Helsingin kaupunki pyrkii osaltaan vaikuttamaan Kelaan niin, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen sujuu nopeasti ja ilman tukea hakevien byrokraattista kierrättämistä luukulta toiselle. Helsingin omassa sosiaalityössä on syytä ottaa huomioon tarve lisätä resursseja ehkäisevään toimeentulotukeen ja auttaa myös niitä hakijoita, joille Kelan byrokraattiset käytännöt ovat aiheuttaneet ongelmia. Lisäksi esitin, että kaupungin talousarviossa varataan lisää määrärahoja ja sosiaalityöntekijöitä ehkäisevään, etsivään ja alueelliseen sosiaalityöhön. Tämä tarve koskee niin suomenkielistä, ruotsinkielistä kuin mahdollisuuksien mukaan muilla kielillä annettavia palveluja.
(Kirjoitettu Kallio-lehteen 16.2.2017)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »