Terveysasemia ei pidä vähentää

Terveysasema ei pidä vähentää

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja kokoomus esittävät Helsingin terveysasemien rajua vähentämistä. Nykyisten 26 aseman sijasta jäljelle jäisi vain neljä. Lisäksi olisi ”terveyskioskeja”, joissa voisi tavata terveydenhoitajan.

Räty perustelee 22 terveysaseman lopettamista sillä, että jättiasemat olisivat ”täyden palvelun hoitokeskuksia” kun taas nykyiset kuihtuvat ”vääjäämättä”. Hänen mukaansa Helsingillä ei ole varaa ylläpitää nykyistä terveysasemaverkostoa.

Helsingin terveyspalvelujen johtoryhmälle 29.1.2013 esitetyt vertailutiedot terveysasemista asettavat kyseenalaiseksi Rädyn esittämät perustelut. Pienet terveysasemat, joilla on alle 9 lääkäri-hoitajatyöparia, ovat selvästi suuria parempia asiakkaiden tyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja asiakaskäyntien peittävyydessä. Kustannuksissa potilasta kohti ei pienillä ja suurilla asemilla ole mitään eroa. Keskikokoiset asemat ovat vähän muita kalliimpia, muilla mittareilla nekin ovat suuria parempia.

Valtakunnallisesti vertaillen mikään helsinkiläisistä terveysasemista ei ole pieni. Ongelmia täälläkin on muun muassa hoitoon pääsyssä ja joillain asemilla lääkäreiden saamisessa. Niitä on lisännyt määrärahojen jatkuva alibudjetoiminen. Lääkäreiden ja hoitajien määrä on jäänyt jälkeen väestömäärän kasvusta eikä ole ottanut riittävästi huomioon alueellisia eroja sairastavuudessa. Ongelmia on koettu myös töiden organisoinnissa ja tietojärjestelmissä.

Mitään taloudellista pakkoa terveysasemien lopettamisiin ei Helsingissä ole. Useimmista muista kunnista poiketen Helsinki on tehnyt 10 vuotta jatkuvasti ylijäämää. Kun lukuun otetaan myös kaupungin liikelaitokset, on voittoa tullut 100 – 300 miljoonaa euroa vuodessa. Myös viime vuoden tulos on budjetoitua parempi. Kaupungilla on saatavia enemmän kuin velkoja ja riihikuivaa rahaa pankkitileillä vajaat 800 miljoonaa euroa.

Terveysasemien vähentäminen lisäisi eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa. Alueelliset erot ovat jo nyt järkyttävän isot. Pienituloisten asuinalueilla sairastavuusindeksi on jopa kaksi kertaa korkeampi kuin hyvätuloisilla alueilla. Pienituloisten elinajan odote on yli 10 vuotta hyvätuloisia lyhyempi. Terveyden eriarvoistumisen pysäyttämiseksi on parannettava lähiterveysasemien palveluja, hoitoon pääsyä, ennaltaehkäisevää toimintaa ja myös muita peruspalveluja. Yhtään terveysasemaa ei pidä lopettaa.