Tehdäänkö HelEnissä kalliimmat ja ympäristön kannalta haitallisemmat investoinnit grynderien voittojen kasvattamiseksi?

18.1.2012

Tehdäänkö HelEnissä kalliimmat ja ympäristölle haitallisemmat investoinnit gryndereiden voittojen kasvattamiseksi?


Valtuusto päättää nyt siitä, valitaanko Helsingin Energian investoinneissa taloudellisesti edullisempi ja ympäristön kannalta parempi vai kalliimpi ja ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto.

Kaupunginhallituksen esitys merkitsee Hanasaaren voimalan purkamista ja korvaamista Vuosaareen rakennettavalla voimalalla, jonka kokonaishinta olisi yli 1,2 miljardia. Kokonaisuutena, johon liittyy myös Salmisaaren voimala, esitys tulisi ainakin 750 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin nykyisten voimaloiden uudistaminen.

Päästöjen osalta esitys olisi kuitenkin huonompi. Pricewaterhousecoopersin HelEnille tekemän selvityksen mukaan hiilidioksidipäästöt olisivat aluksi suuremmat ja sitten samaa tasoa kuin paljon halvemmassa, HelEnin johtokunnan esittämässä vaihtoehdossa. Liekö tässä syy siihen, että selvitystä ei ole tämän päätösasiakirjan liitteenä?

Toinen, ehkä vielä isompi riski koskee Vuosaareen suunnitellun monipolttoainelaitoksen ja sen kuljetusjärjestelyjen vaikutuksia Östersundomin ja Mustasaaren Natura- ja luonnonsuojelualueisiin. Ely-keskuksen lausunnon perusteella hanke edellyttää Natura-vaikutusten arviointia. Ympäristölautakunnalle on jo kerrottu, että voimalalle pitänee hakea valtioneuvostolta Natura-poikkeuslupa ja sille EU:n hyväksyminen. Lain mukaan se voi saada vain, jos vaihtoehtoja ei ole ja tilalle osoitetaan korvaava alue. Jo tämän päätöksen valmistelu osoittaa, että vaihtoehtoja on, joten hanke voi kaatua siihen, että poikkeuslupaa ei tule.

Miksi kaupungin johto ajaa ratkaisua, joka on ainakin 750 miljoonaa kalliimpi ja ympäristön kannalta huonompi?  Siitä hyötyy muutama iso rakennusliike. Jos Hanasaaren voimala puretaan, saavat rakennusliikkeet lisää tonttimaata ja mahdollisuuden rakentaa alueelle korkeampia torneja. Ja jos asuntoja ja toimitilojen voi myydä kuvilla, joissa ei ole voimalaa, niistä saa myös suuremman voiton. Tosin tähänkin liittyy ympäristöongelmia. Vaikka Hanasaari B purettaisiin, jää alueella huippuvoimalaitos. Sopivilla tuulilla sen päästöt ylittävät asuntojen tuloilman puhtautta koskevat raja-arvot.

Kyse on valtavista alueista – Sörnäistenrannan lisäksi Kalasatamasta, Hermanninrannasta ja Kruunuvuorensillan kautta Kruunuvuorenrannasta. Vastaavasti kyse on isoista rahoista. Ja kun alueita toteutetaan isoina projekteina, pääsevät jaolle vain muutamat suurimmat grynderit.

Kaupungille tämä kiinteistöbisnes tulee kalliiksi. Sörnäistenrannan maaperän puhdistaminen syanidista ja muista myrkyistä maksaa 50 miljoonaa enemmän kuin tonteista voi saada tuloja.

Kaiken lisäksi kaupunginjohtajan ajama esitys heikentäisi peruspalvelujen rahoitusta. Hanasaaren purkamiseen perustuvassa ratkaisussa energialaitoksen tuloutukset kaupungille olisivat vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella 300 miljoonaa euroa pienemmät kuin HelEnin johtokunnan esittämässä vaihtoehdossa.

Vaikka nyt ei tehdä vielä varsinaisia investointipäätöksiä, sitoo kaupunginhallituksen esitys jatkovalmistelun vain yhteen polkuun – siihen, joka on kalliimpi ja ympäristölle haitallisempi. Kaupunginhallitus otti lisäaikaa vain siihen, milloin Hanasaari ajetaan alas ja Vuosaari rakennetaan. Päätösesityksen mukaan mitään muita vaihtoehtoja ei selvitetä.

Valtuustolla on mahdollisuus valita edullisempi ja ekologisempi vaihtoehto.

Helsingin Energian johtokunnan esityksessä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat jatkavat ja ne uudistetaan. Tässä vaihtoehdossa noin 500 miljoonan investoinneilla saavutetaan Helsingin ja EU:n tavoitteet päästöjen vähentämisestä. Samalla otetaan käyttöön pääosin uusiutuvaan energiaan, biohiileen ja pelletteihin perustuvat seospolttoaineet.

Esitän, että valtuusto päättää hyväksyä kehitysohjelman päivityksen siinä muodossa, kuin HelEnin johtokunta sitä kaupunginhallitukselle esitti.

Jatkossa voidaan lisäksi selvittää esimerkiksi biomassan kaasuttamista maakaasuverkon varrella, mikä vähentäisi polttoaineiden kuljetuksia. Sillä voidaan nostaa uusiutuvan energian osuutta myös maakaasuvoimaloissa. Tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa voidaan ottaa laajemmin käyttöön.

Tänään julkistetuista pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattoreista ilmenee, että HelEn on lisännyt vuodesta 2008 alkaen kivihiilen ja öljyn osuutta energiatuotannon polttoaineena. Siksi esitän seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energia ottaa ilmastotavoitteet huomioon polttoainehankinnoissaan.

Lisäksi on syytä selvittää HelEnin rahoitusmalleja. Kaupungin johto on lähtenyt siitä, että investoinnit rahoitetaan pääosin suoraan kassavirrasta. Tämä heikentäisi HelEnin tulosta. Normaalisti tuotannolliset investoinnit rahoitetaan kuitenkin pitkäaikaisin lainoin.

Esimerkiksi Tampere aikoo vähentää päästöjä Helsinkiä nopeammin ja suhteellisesti enemmän. Siellä kustannukset kaupungille on laskettu katettavan voimalan tuotoilla ja osin myös polttoainekustannusten vähenemisellä tehokkuuden parantuessa.

Valmistellaanko HelEnin rahoitusmallilla energialaitoksen yhtiöittämistä ja yksityistämistä? Vai halutaanko ehdoin tahdoin kaventaa muiden peruspalvelujen rahoitusta ja tätäkin kautta edesauttaa yksityisten markkinoiden voitontavoittelua?

Jos Hanasaaren voimalaa ei pureta, muodostuu Sörnäistenrannasta toisenlainen. Sinne rakennetaan hieman vähemmän. Mutta tonttimaata riittää rakennettavaksi useaksi vuosikymmeneksi muilta alueilta Helsingissä. Samalla säästyisi ainakin 750 miljoonaa euroa käytettäväksi esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntojen rakentamiseen ja peruspalveluihin.

Nyt on kyse siitä, teemmekö valinnan gryndereiden vai helsinkiläisten hyväksi.

(Edellä esitettyä vastaehdotusta ja pontta kannatti Lilli Autti, sdp. Se hylättiin äänin 82 – 2, tyhjää 2.)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »