Tasa-arvosuunnitelma vaatii myös lisää rahaa
Ehdotuksessa tasa-arvosuunnitelmaksi esitetään pääasiassa periaatteellisia kannanottoja. Niiden toteuttaminen edellyttää myös lisää resursseja, mutta tästä ei suunnitelmassa sanota mitään.
Suunnitelmaa olisi perusteltua kehittää myös niin, että otetaan laajemmin huomioon tasa-arvolain ohella yhdenvertaisuuslaki. Suunnitelman toteuttamista ja seurantaa ajatellen herättää ihmetystä se, että eläkkeelle jääneen tasa-arvoasiamiehen työtä jatkamaan ei ole valittu kokopäiväistä seuraajaa.
Suunnitelman henkilöstöpoliittisessa osassa tarkastellaan tasa-arvon edistämistä ensisijassa suunnittelun ja johtamisen kysymyksenä. Niissä onkin parannettavaa. Suunnitelmassa sivuutetaan kuitenkin henkilöstöpolitiikan suurin ongelma, joka on palkkojen jälkeenjääneisyys.
Kaupungin vastuu samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisessa edellyttää, että palkkoja verrataan myös yli alojen ja yleiseen palkkakehitykseen. Helsingin kaupungin maksamat palkat ovat jääneet tällä vuosikymmenellä jälkeen niin yleisestä kuin kunta-alan ansiokehityksestä. Näin kaupunki asettaa omat työntekijänsä eriarvoiseen asemaan. Tähän on välttämätöntä saada korjaus nostamalla budjetin henkilöstömäärärahoja niin, että henkilöstön esittämä Helsinki-lisä voidaan toteuttaa.
Erityisesti naisvaltaisten alojen matala palkkataso on rakenteellinen ongelma, jota ei korjata nykyisten budjettiraamien puitteissa tapahtuvilla sukupuolivaikutusten arvioinneilla, työn vaativuuden arvioinneilla ja tasa-arvolisillä.
Kaupunginhallituksen ehdotuksessa todetaan, että naisvaltaisilla aloilla runsaampi perhepoliittisten oikeuksien käyttö ”vaatii enemmän määräaikaisen henkilöstön käyttöä” (sivu 13). Pidän tätä virheellisenä ja tasa-arvoisuuden tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevana lähtökohtana. Helsinki on suuri työnantaja, jolla on mahdollisuus varautua sijaisten tarpeisiin vakinaisten varahenkilöiden vakansseilla. Kaupunki voi myös helpottaa työn, perhe-elämän ja opiskelun yhdistämistä tarjoamalla mahdollisuuksia tehdä lyhyempää työpäivää vakinaisessa työsuhteessa.
Toiminnallisessa suunnitelmassa tarkastellaan palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Siinä esitetään monia tärkeitä tavoitteita, mutta ei mitään linjanvetoa lähipalvelujen tärkeydestä. Peruspalvelujen järjestäminen lähipalveluina on kuitenkin keskeistä palvelujen eriarvoisuuden ehkäisemisessä. Sillä on erityisen tärkeä merkitys naisten, lasten, vanhusten ja vammaisten kannalta.
Esimerkiksi terveysasemien keskittämisessä suuriin yksiköihin, kouluverkon karsimisessa, päiväkotien ja leikkipuistojen sulkemisessa ovat palvelujen yhdenvertaisuuden tavoitteet jääneet taloudellisen tehokkuusajattelun jalkoihin.
Tasa-arvosuunnitelman toteuttamisen kannalta olisi tärkeää, että valtuusto ohjaa palveluverkkoja koskevia ratkaisuja. Nykyisin valtuusto kuitenkin useimmiten sivuutetaan näissä ratkaisuissa.
Esimerkiksi kaupunginjohtajan esityksessä ensi vuoden budjetiksi todetaan, että palveluverkkoja ”tarkistetaan”, mutta ei kerrota kuinka monen terveysaseman, koulun, päiväkodin tai muun yksikön toimintaan talousarvio perustuu. Tällaisen puutteellinen informaation pohjalta valtuusto ei voi toteuttaa tehtäväänsä edistää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti palvelujen tasa-arvoa. Paikallaan olisi myös jakaa valtuutetuille sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemät raportit, jotka antavat tietoa palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumisen ongelmista.
Tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitetään aiheellisesti huomiota maahanmuuttajien palveluihin ja kotoutumisen edistämiseen. SKP:n ja asukaslistan ryhmä haluaa korostaa tarvetta vahvistaa rasisminvastaista toimintaa, josta tässä suunnitelmassa ei puhuta oikeastaan mitään. Pakolaisavun käynnistämä Kotilo-hanke, jolla pyritään kehittämään konfliktien ehkäisyä, sosiaalista sovittelua ja ns. kulttuuritulkkitoimintaa, on eräs esimerkki projekteista, joita syytä tukea. Myös Suomen kielen opetuksen järjestämiseen useamman tasoisissa ryhmissä on syytä panostaa nykyistä enemmän. Lisäksi tarvitaan informaatiota useammalla kielellä. Esimerkiksi kaupungin nettisivuille olisi hyvä saada perusinformaatiota myös arabin ja somalin kielillä.
SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää hyväksyttäväksi seuraavat ponnet:
1. kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus jakaa valtuustolle vuosittain sosiaaliasiamiehen selvityksen toiminnastaan.
2. kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijöille oikeutta tehdä lyhennettyä, esimerkiksi 6 tunnin työpäivää, vakinaisissa tehtävissä työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamiseksi.
3. kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ottaa talousarvion valmistelussa huomioon tarpeen lisätä henkilöstömäärärahoja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
4. kaupunginvaltuusto edellyttää, että terveysasema- ja kouluverkostojen tarkistamista koskevat esitykset tuodaan valtuuston käsittelyyn.
