Talousarvion ylitysvaltuuksista

24.11.2016

Valtuustossa

– 10.12.2014

Pääosa näistä määrärahojen ylitysvaltuuksia koskevista ehdotuksista on seurausta tietoisesta alibudjetoimisesta. Kun tämän vuoden budjetista päätettiin, tiedettiin, etteivät sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetustoimeen, työllisyyden hoitoon ja muun muassa kirjastolle esitetyt määrärahat riitä helsinkiläisten tarvitsemien palvelujen tai edes lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esitti budjettia käsiteltäessä lisäystä näihin samoihin kohtiin. Suuruusluokkakin oli sama kuin nyt esitetty yhteensä noin 53 miljoonaa euroa.  Sosiaali- ja terveyspalveluissa 24 miljoonaa, toimeentulotuessa yli 8 miljoonaa, HUS:n menoissa yli 12 miljoonaa, opetustoimessa 7 miljoonaa ja kirjaston osalta lähes 2 miljoonaa.

Miksi kaupunginjohtaja ja valtuuston enemmistö haluavat vuosi toisensa jälkeen tietoisesti alibudjetoida peruspalveluja? Mistä muusta on kyse kuin pyrkimyksestä hiostaa työntekijöitä? Koetetaanko julkisten palvelujen alimitoituksella saada ne, joilla on rahaa, siirtymään vähitellen yksityisten palvelujen ostajaksi? Ainakaan tällainen alibudjetoiminen ei vastaa valtuuston strategiaan kirjattuja tavoitteita hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta ja palvelujen kehittämisestä asukkaiden tarpeita vastaavasti.

Kokonaisuutena tällainen tulee kalliiksi niin helsinkiläisille kuin kaupungille, kun ennalta ehkäisevien ja varhaisten palvelujen sijasta joudutaan maksamaan raskaammista ja kalliimmista hoidoista. Päihdehuollon jälkikuntoutuksessa olevien asunnottomien velkaantuneiden lapsiperheiden tilanne on tästä eräs esimerkki. Kun sote-virasto ei ole halunnut sopia asumisesta Stadin asuntojen kanssa, joutuu kaupunki maksamaan perhettä kohti jopa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä Forenomin kaltaisille kiskurifirmoille, koska lapsiperheitä ei voi kadullekaan jättää.

Myös ensi vuoden talousarvio on alibudjetoitu. Toisaalta Helsingin Energia ja Satama tekevät tänä vuonna ennusteiden mukaan yli 150 miljoonaa euroa ylijäämää. Näistä ylijäämistä voitaisiin ohjata rahaa alibudjetoituihin palveluihin vielä ennen kuin liikelaitokset yhtiöitetään. Yhtiöittämistä valmistellaan kuitenkin silta pohjalta, että ylijäämät siirretään kokonaan yhtiöiden omaan pääomaan. Kaupunki luopuu siis kokonaan tuloutuksista, toisin kuin aikaisempina vuosina. Kummankaan yhtiön oman pääoman vahvistamiseen ei ole mitään erityistä tarvetta, niiden omaisuus on miljardiluokkaa ja tase vahva.

Ehdotan, että valtuusto hyväksyy seuraavan ponnen: Hyväksyessään talousarvion määrärahojen ylitysvaltuudet valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet siirtää Helsingin Energian ja Sataman kuluvan vuoden ylijäämistä osa kaupungin muiden palvelujen rahoituksen vahvistamiseen vielä ennen liikelaitosten yhtiöittämistä.

(Hakasen esittämää pontta kannattivat Dan Koivulaakso ja Rene Hursti. Valtuusto torjui ponnen äänin 18 puolesta, 25 vastaan, 38 tyhjää.)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »