Stadin terveysasemat – asukkaiden vai bisneksen ehdoilla?

4.11.2022

 

Maunula-talolla keskusteltiin eilen Helsingin sote-toimialan aikeista lopettaa Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat ja neuvolat. Palvelujen keskittäminen Oulunkylään rakennettavaan jättikeskukseen ei saanut asukkailta ymmärrystä. Eivät sen perusteista olleet vakuuttuneita myöskään paikalle kutsutut kaupunginhallituksen poliittisten ryhmien edustajat.

Oulunkylään esitetyn uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen alueella on nyt noin 90 000 asukasta ja vireillä olevien kaavoitushankkeiden toteutuessa asukasmäärä nousee noin 130 000:een, ehkä suuremmaksikin. Se on enemmän kuin Kalasataman jättikeskuksen alueella. Suurimmalla osalla alueella asuvista ei ole suoria joukkoliikenteen yhteyksiä Oulunkylän keskukseen (useimmat ei asu raide-Jokerin varrella). Osapuilleen samaa suuruusluokkaa olevalla asukasmäärällä on Kuopiossa kahdeksan ja Jyväskylässä 10 terveysasemaa.

Päätöstä jättikeskuksesta ei ole tehty. Sote-virkamiehet vetoavat vuonna 2014 sote-lautakunnalle esitettyyn palveluverkkosuunnitelmaan. He jättävät kuitenkin kertomatta, että silloinen lautakunta ei suunnitelmaa sellaisenaan hyväksynyt. Lautakunta edellytti, että palveluverkon uudistamista arvioidaan ensimmäisten pilottien pohjalta ja että jatketaan myös terveyskeskus- ja sosiaalityön alueellisten lähiasemien kehittämistä. Virkamiesten ajama palvelujen keskittäminen jättikeskukseen ei vastaa näitä lautakunnan päätöksiä.

Missä palvelutarpeiden arvio?

Alueen kuusi kaupunginosayhdistystä ovat liikkeellä jo nyt, koska sote-toimiala on esittänyt Oulunkylän keskustan uuteen asemaakaavaan sisällytettäväksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja perhekeskuksen. Tällä perusteella sote-toimialan talousarvioesityksen 2023 liitteenä olevassa investointiohjelmaan ehdotetaan vuoden 2028 alkaen rahoitus näiden keskusten tilojen pääomavuokriin, huoneistoala 21 000 m2.

Kysyin ennen eilistä tilaisuutta hanketta sote-toimialalla vetävältä projektipäälliköltä arvioita kävijöiden määristä ja lääkäreiden ja muun henkilöstön vakanssien määrästä, johon tilojen mitoitus perustuu. Projektipäällikön mukaan tällaisia tietoja ei vielä ole. Palvelutarpeiden sijasta valmistelua näyttää siis ohjaavan keskittäminen itseisarvona yhdistyneenä kiinteistöbisnekseen.

Missä ovat arviot alueen palvelutarpeista, erityispiirteistä, palvelujen saavutettavuudesta ja joukkoliikenneyhteyksistä. Miksi asukkaita ja henkilöstöä ei ole kuultu ennen kuin jättikeskusta on alettu valmistella? Entä missä ovat suunnitelmat omalääkäri-omahoitaja-tiimeistä ja toimet määrärahojen lisäämiseksi?

Kaupunginosayhdistykset esittävät, että tehdään Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueiden tarpeista ja erityispiirteitä lähtevä, lähipalveluihin perustuva kehittämishanke. Esitämme lähiterveysasemien ja neuvoloiden säilyttämistä sekä kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavien palvelujen lisäämistä. Ja tietysti riittävien resurssien turvaamista nykyisiin ja kasvaviin palvelutarpeisiin.

Epäluottamuslause virkamiesjohdolle

Mitä paikalla olleet valtuuston viiden suurimman puolueen edustajat vastasivat?

Selkeät vastaukset saimme kaikilta sen puolesta, että ennen kuin tehdään asemakaavaa, investointeja ja hankesuunnitelmia ja edetään terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelussa Oulunkylään, on syytä kartoittaa alueiden palvelutarpeet ja erityispiirteet. Kaikki viisi edustajaa yhtyivät arvioon, että alueen asukasmäärää ja rakennetta ei ole otettu riittävästi huomioon, kun esitetään kaikkien terveysasema-, hammashoitola- ja neuvolapalvelujen keskittämistä Oulunkylän keskukseen.

Pääkysymykseen siitä, säilytetäänkö Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen lähiterveysasemat ja neuvolat, saimme kuitenkin selvät vastaukset vain kahdelta. Sote-lautakuntaan kuuluvat Vasemmistoliiton Samuel Adouchief ja perussuomalaisten Mikko Paunio vastasivat kyllä. Kokoomuksen Otto Meri, vihreiden Johanna Nuorteva ja demareiden Elisa Gebhard eivät halunneet ottaa kantaa. (Heistä Johanna Nuorteva vastasi vielä viikko aiemmin Pihlajamäen asukastilaisuudessa kyllä.)

Vaikka kolmen suurimman puolueen edustajat jättivät auki kantansa pääkysymykseen, jotain asukastoiminnalla on jo saavutettu. Pitkään jo ratkaistuna pidetty terveysasemien ja neuvoloiden keskittäminen jättikeskukseen ei ole enää itsestään selvää ja virkamiesjohdon tapa jyrätä hanketta asukkaita kuulematta on saanut tuomion.

 

Kuva Maija Hakanen

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »