Sotesta tuli kilpailutus- ja yhtiöittämismalli

7.4.2016

Hallituksen keskiviikkona julkistamat uudet linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ovat valtava kilpailuttamis-, yhtiöittämis- ja yksityistämisohjelma. Sen sijaan linjauksiin ei sisälly mitään konkreettista siitä, miten helpotetaan palveluihin pääsyä ja vähennetään eriarvoisuutta palveluissa tai miten turvataan julkiset lähipalvelut ja niiden riittävä rahoitus.

Uudessa mallissa palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle, joiden johtoon valitaan vaaleilla valtuustot. Kunnat eivät enää saa toimia edes palvelujen tuottajina. Myöskään maakunnat eivät saa tuottaa palveluja itse vaan niiden pitää yhtiöittää palvelunsa. Lisäksi maakunnat tekevät sopimuksen yhteistoiminnasta viiden erityisvastuualueen puitteissa. Pääkaupunkiseudulle tulee ehkä oma sopimus, mutta sen sisältö ja suhde maakuntiin ja HUS-sairaanhoitopiiriin on kysymysmerkki. Epäselväksi jää myös opiskelijaterveydenhuollon YTHS:n tulevaisuus.

Maakunnat sidotaan tiukkaan menokuriin valtioneuvoston määrittelemillä budjettikehyksillä. Samalla ne velvoitetaan hankkimaan palveluja yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta niin, että näiden osuus palveluista kasvaa. Aiempi linjaus maakuntien ja kuntien neuvotteluista palvelujen järjestämissuunnitelmia tehtäessä on jätetty pois.

Muuta perustelua kilpailuttamiselle ja yhtiöittämiselle ei ole, kuin palvelujen muuttamisen markkinaehtoiseksi ja yksityisten yritysten markkinoiden laajentaminen. Yhtiöiden kilpailu ja voitontavoittelu ovat kuitenkin jo lähtökohdiltaan ristiriidassa jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa koskevien hyvinvointivaltion periaatteiden kanssa.

 

Leikataan julkisia, tuetaan yksityisiä

Rahoituksen osalta selvää on vain hallituksen päätös leikata menokehitystä 3 miljardilla eurolla ja järjestää maakuntien rahoitus valtionosuutena.  Valtio kerää rahat tuloverolla ja se ulotetaan koskemaan myös nykyistä pienituloisempia samalla kun kuntaverojen luvataan alenevan.  Asiakasmaksuihin on valmisteilla lisää korotuksia. Yritykset näyttävät pääsevän maakuntien rahoituksessa kuin koira veräjästä.

Kokoomuksen ajama valinnanvapaus ja markkinaehtoisuus ulotetaan kaikkiin palveluihin erikoissairaanhoitoa ja viranomaistehtäviä lukuun ottamatta. Näin osa verovaroista siirretään yksityisille yrityksille, mikä heikentää julkisia palveluja. Tähän liittyy riski palvelujen keskittymisestä isoille firmoille ja sinne, missä on hyvätuloisia maksajia. Samalla luodaan valtava tilaaja-tuottaja-byrokratia, jossa ihmisten tarpeista lähtevän demokraattisen ohjauksen korvaavat markkinat. Yhtenäisten hoitoketjujen ja yhdenvertaisten palvelujen sijasta palvelut pirstoutuvat ja eriytyvät. Lisäksi uusikin sote-malli sivuuttaa kysymyksen työterveydenhuollosta ja siihen liittyvästä terveyspalvelujen eriarvoisuudesta.

Henkilöstö siirtyy kunnista liikkeenluovutuksen periaatteilla maakuntiin. Kilpailuttamis- ja yhtiöittämismalli alistaa työntekijät kuitenkin jatkuvaan epävarmuuteen.

Lisäksi maakuntien vastuulle siirretään maakuntaliittojen tehtävät ja pääosa ely-keskusten tehtävistä. Niille tulee myös ennaltaehkäiseviä, ympäristöterveydenhuoltoa, liikenteen suunnittelua ja muita alueellisia tehtäviä. Pelastustoimi keskitetään viiden yhteistyöalueen alaisuuteen.

SKP on esittänyt vaihtoehtona hallituksen linjalle peruspalvelujen ja ehkäisevän toiminnan säilyttämistä pääosin kuntien vastuulla. Maakunnille siirtyisi vastuu vain erityistason palveluista ja muista laajaa alueellista yhteistyötä vaativista tehtävistä. SKP vastustaa verovarojen siirtämistä yksityiseen hoito- ja hoivabisnekseen ja haluaa kehittää julkisia palveluja jokaiselle kuuluvina perusoikeuksina.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »