Soten palvelu- ja rahoitusvaje aluevaalien haasteena

2.10.2021

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpano on alkanut väliaikaisten valmisteluelinten asettamisella. Ne vastaavat 21 hyvinvointialueen valmisteluista, kunnes 23. tammikuuta valittavat aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa. Varsinainen palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alkaessa.

Kaikkien julkisten sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisen siirtäminen kunnista ja sairaanhoitopiireistä uusille hyvinvointialueille on hallinnollisesti valtava muutos. Se koskee yli 212 000 työntekijää, yli 20 miljardin rahoitusta, tietojärjestelmiä ja satoja erilaisia organisaatioita, joissa palveluja nyt järjestetään.

Rahoitusvaje pahenee

Sote-palvelujen suurin ongelma on jo pitkään ollut riittämätön rahoitus. Koronapandemian aikana hoito- ja hoivavaje on kasvanut entisestään. Silti eduskunnan hyväksymän uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannuskehitystä.

Valtiovarainministeriön laskelmissa korostetaan suurten yksiköiden, digitalisoinnin ja terveyden edistämisen tuomia säästöjä. Samalla laskelmissa sivuutetaan rahoituksen lähtötason riittämättömyys eikä oteta alkuunkaan tarpeeksi lukuun henkilöstövajeen poistamisen vaatimaa lisärahoitusta, vanhuspalvelujen tarpeiden kasvua, tietojärjestelmien uudistamisen laskuja jne.

Uudistuksen rahoitusmalliin sisältyy leikkuri, joka mahdollistaa tarpeiden kasvua pienemmän rahoituksen lisäämisen. Sote-budjetin alimittaisuus estää myös nostamasta julkisten sote-palvelujen alhaista palkkatasoa.

Uudistukselle esitetyt tavoitteet palvelujen parantamisesta, eriarvoisuuden vähentämisestä ja riittävästä henkilöstömitoituksesta eivät toteudu ilman useamman miljardin tasokorotusta rahoitukseen. Mitään sellaista ei sisälly myöskään Sanna Marinin hallituksen budjettiesitykseen, jossa soten hoito- ja palveluvelan purkuun osoitetaan vain 125 miljoonaa. Miljardeja kyllä löytyy hävittäjien ostamiseen, mutta ei sote-palveluihin.

Tammikuussa pidettävien aluevaalien isoin kysymys onkin se, alistuvatko uudet valtuutetut sopeuttamaan alueen sote-palvelut alimitoitettuihin budjettiraameihin – vain nouseeko vaaleista vaatimus rahoituksen tasokorotuksesta? Tämä on haasteena myös Helsingissä, joka ainoana kuntana vastaa jatkossakin sote-palveluista. Senkin on sovitettava sote-budjettinsa ministeriön määrittelemiin raameihin.

 

Toimintaan lähipalvelujen puolesta

Joissain medioissa on varoiteltu ”kyläpolitiikasta” aluevaltuustoissa. Minusta lähiterveysasemien ja muiden lähipalvelujen puolesta on päinvastoin tarvetta koota asukasliikkeitä ja kehittää yhteistyötä kylissä, lähiöissä ja kunnissa.

Palvelujen keskittämistä perustellaan resurssien vähyyden ohella erilaisten sote-palvelujen yhteensovittamisella. Helsinki on varoittava esimerkki siitä, että isot yksiköt eivät sitä takaa.

Lähipalvelujen ohella on tärkeä kehittää perustasolla moniammatillisia tiimejä ja pitkäjänteisiä hoito- ja hoivasuhteita, joille on myös riittävästi aikaa. Uusi teknologia tarjoaa perustason palveluihin myös kevyitä liikuteltavia palveluja, joita voidaan viedä ihmisten luo – sen sijaan, että keskitetään palveluja isoihin keskuksiin.

Perustason sote-palvelujen siirtäminen pois kunnista on sikälikin kummallista, että kuntien hoidettavaksi tuodaan samaan aikaan työvoimapalveluja, joissa hyvä yhteys sote-palveluihin on tärkeä. Myös sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyssä on haasteena sote-palvelujen yhteys kuntien toimintaan, esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja asuntotoimeen.

Missään muussa maassa ei ole siirretty kaikkia sote-peruspalveluja maakuntatason hoidettavaksi, kuten Suomessa nyt tehdään. Muissa pohjoismaissa on viime vuosina päinvastoin palautettu osa maakuntien palveluista kuntiin.

Toisin kuin eduskuntapuolueet, on SKP puolustanut johdonmukaisesti perustason sote-palvelujen säilyttämistä pääosin kuntien järjestäminä. Tätä linjaa kannattaa pitää jatkossakin esillä ja muistuttaa mahdollisuudesta korjata sote-lakeja.

 

Lähidemokratian puolustus

Asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa ei ole nytkään kehumista, mutta hyvinvointialueet siirtävät päätöksenteon etäämmäs ja muutenkin vaikeammin tavoitettavaksi.

Laki hyvinvointialueista jättää aluevaltuustojen ratkaistavaksi monia demokratian kannalta keskeisiä asioita, kuten toimielinten koko sekä kuntien ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Aluevaltuustojen hallintosääntöihin onkin syytä vaatia muun muassa palveluverkkoja koskevien ratkaisujen valmistelemista osallistuvalla demokratialla yhdessä asukkaiden ja kunnanvaltuustojen kanssa. Lisäksi olisi syytä perustaa aluelautakuntia ja vahvistaa palvelujen tarvitsijoiden oikeuksia.

Uudistuksessa torjutaan Länsi-Pohjan kaltaiset palvelujen kokonaisulkoistukset, mutta aluevaltuustoista riippuu, ulkoistetaanko palveluja joiltain osin. Edes neuvolatoiminnan ulkoistamista ei ole laissa suljettu pois.

 

Missä teot eriarvoisuuden vähentämiseksi?

Teoriassa hyvinvointialueet voisivat tasoittaa eroja kuntien välillä, mutta käytännössä rahoituksen riittämättömyys voimistaa painetta karsia lähipalveluja. Eriarvoisuutta ylläpitävät myös korkeat palvelumaksut ja omavastuuosuudet.

Julkisten palvelujen rahoitusvaje yhdessä työnterveydenhuollon parempien palvelujen ja jo yli miljoonan suomalaisen ottamien yksityisten sairauskuluvakuutusten kanssa lisäävät järjestelmän rakenteellista eriarvoisuutta. Julkisten palvelujen resurssien lisäämisen ja lähipalvelujen turvaamisen ohella tarvitaankin perusteellinen korjaus asiakasmaksulakiin.

 

*****

Aluevaalit

Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, lähinnä maakuntajaon pohjalta. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan vaaleilla.

Ensimmäiset aluevaalit pidetään 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestys on 12.-18.1.

Ehdokaslistat jätetään viimeistään 14.12.

Aluevaltuustojen koko on pienemmillä alueilla vähintään 59 ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Niiden toimikausi on 4 vuotta. Jatkossa vaalit pidetään kuntavaalien yhteydessä.

Helsingissä ei järjestetä aluevaalia, vaan sen kaupunginvaltuusto päättää sote-palveluista uuden lain puitteissa.

https://vaalit.fi/aluevaalit

 

(Artikkeli Tiedonantaja-lehteen nro 9/2021, tämän artikkelin kuva STM)

 

 

 

 

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »