Sote-virastolta raju esitys lähipalvelujen alasajosta

29.8.2014


Helsingin sosiaali- ja terveysviraston johto esittää lähipalvelujen rajua karsimista ja palvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin. Sote-lautakunnan päätettäväksi 23.syyskuuta tuleva suunnitelma antaa esimakua siitä, mitä hallituksen ja kaikkien eduskuntapuolueiden sopima sote-uudistus on tuomassa.

Noin kymmenen vuoden kuluessa on tarkoitus lopettaa nykyisistä 25 terveysasemasta suurin osa ja keskittää niiden palvelut kuuteen terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Ensimmäisenä lopetettavien listalla ovat Herttoniemen, Kallion, Lauttasaaren, Vallilan ja Viiskulman terveysasemat. Listalla on myös Herttoniemen, Kivelän ja Marian sairaaloiden lopettaminen.

Lapsiperheiden palvelut aiotaan pääosin keskittää viiteen perhekeskukseen. Nyt lähipalveluina toimivista 24 neuvolasta suurin osa lopetettaisiin. Perhekeskusten lisäksi tarjolla olisi sähköisiä palveluja ja joissain tapauksissa palvelujen tarjoamista asuinalueilla, esimerkiksi päiväkodeissa ja leikkipuistoissa.

Vanhusten ja monisairaiden palveluja varten olisi 14 monipuolista palvelukeskusta. Siinä on kaksi nykyistä enemmän, näistä osassa olisi kuitenkin vain joitain palveluja. Samalla vähennetään pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon paikkoja.

Perustelut kyseenalaisia

Keskittämistä perustellaan sosiaali- ja terveystoimen integraatiolla. Toinen keskeinen perustelu on kustannustehokkuus ja tilojen vähentäminen. Sote-palvelujen suurimmat ongelmat ovat kuitenkin resurssien riittämättömyys, eriarvoisuus palvelujen saannissa ja ennaltaehkäisevän toiminnan vähyys. Näitä ongelmia ei ratkaista palveluja keskittämällä, päinvastoin.

Säästöjä palveluverkon muutoksesta kokonaisuutena ottaen tuskin syntyy, kun uusien keskusten rakentaminen maksaa, lähes kaikki nykyiset tilat ovat kaupungin omistamia ja matkoistakin tulee kustannuksia, ainakin palvelujen käyttäjille. Toisaalta kaupungin tiukat budjettiraamit eivät anna kunnollisia mahdollisuuksia kehittää sote-viraston suunnitelmassa mainittuja muita, esimerkiksi kotiin vietäviä palveluja.

Sote-lautakunnalle esitetyssä suunnitelmassa väitetään nykyisen terveysasemaverkon olevan kallis. Viraston omistakin selvityksistä kuitenkin ilmenee, että pienten ja suurten terveysasemien kustannuksissa potilasta kohti ei ole mitään eroa. Sen sijaan pienet terveysasemat ovat selvästi suuria parempia niin asiakkaiden tyytyväisyydessä, asiakaskäyntien kattavuudessa kuin henkilöstön työhyvinvoinnissa.

Asukkaat haluavat lähipalveluja

Kun puhutaan palveluketjujen toimivuudesta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta, tärkeintä on parantaa lähipalveluja, kotipalveluja ja yhteyksiä ihmisten arkeen, asuinalueille. Monilta asuinalueilta kulkuyhteydetkin ovat kaavailtuihin isoihin keskuksiin hankalat etenkin lapsiperheille, ikä-ihmisille, vammaisille ja sairaille.

Sote-viraston esityksen lähtökohta palveluihin käytettävien tilaneliöiden vähentämisestä on ristiriidassa sen kanssa, että asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan samaan aikaan (vuoteen 2030 mennessä) ainakin 100 000:lla. Palvelujen tarvetta lisää myös vanhusten, pienten lasten ja koulu-ikäisten määrän kasvu. Kun monia kaupungin palveluja saa jo nyt jonottaa kohtuuttomasti, mitä muuta palveluverkon raju karsiminen palvelee kuin yksityisten palvelujen markkinoiden laajentamista?

Lautakunnalle tehdyn esityksen liitteistä ilmenee, että asukkaista 75 – 83 prosenttia pitää tärkeänä palvelujen saamista lähellä kotia. Myös henkilöstön kannanotoissa pelätään keskittämisen vaikeuttavan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien palvelujen käyttöä. Nämä asukkaiden toiveet ja henkilöstön varoitukset on esityksen valmistelussa sivuutettu tylysti.

Toisin kuin monilla muilla kunnilla, Helsingillä on varaa ylläpitää ja parantaa palveluja. ”Kaupunkikonsernin” tilinpäätös viime vuodelta on 195 miljoonaa ylijäämäinen. Vuodenvaihteessa kaupungin pankkitileillä oli noin miljardi euroa, joita ei ole sidottu mihinkään. Pieni osa näistä ylijäämistä riittäisi lopettamaan peruspalvelujen alibudjetoimisen.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »