Sote-hanke ojasta allikkoon

26.3.2013


Hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestely, sote-hanke, kulkee ojasta allikkoon. Ensiksi hallitus teetti selvityshenkilöillä esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä 34:lle sote-alueelle. Sitten se pyyhki kehysriihessä selvityksellä pöytää ja sopi noin 20 sote-alueen muodostamisesta.

Sote-hanketta käytetään selvästi välineenä kuntien painostamiseksi hallituksen esittämiin suurkuntiin. Pieniä kuntia pakotetaan siihen riistämällä niiltä oikeus järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kuntien palveluja yritetään puristaa väkisin hallituksen ohjelman ja budjettikehysten puitteisiin – palvelujen tarpeista, asukkaiden mielipiteistä ja kuntien vastustuksesta piittaamatta. Hyötyjänä tässä suurkuntahankkeessa ovat yksityiset hoito- ja hoiva-alan yritykset, joille luodaan lisää markkinoita heikentämällä kuntien palveluja.

Peruspalvelut sivuutettu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat ongelmat koskevat peruspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä palvelujen rahoitusta. Sote-hanketta ollaan kuitenkin tekemässä yksipuolisesti erikoissairaanhoidon tarpeista lähtien. Perusterveydenhuollon ja etenkin sosiaalipalvelujen kehittäminen on sivuutettu.

Kokoomuslaisen kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen johdolla valmisteltu esitys 34:stä sote-alueesta olisi vienyt alle 50 000 asukkaan kunnilta kokonaan oikeuden järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja.

Nykyisistä 307 kunnasta vain 20:ssä on yli 50 000 asukasta. Erityisesti sosialidemokraateille näin raju puuttuminen kuntien toimintaan oli liikaa. Hallitus pelkäsi sen nostavan entistä laajemman ”kuntakapinan”. Siksi se ei hyväksynyt selvityshenkilöiden esitystä.

Kehysriihessä sovitussa linjauksessa 20 000 – 50 000 asukkaan kunnille jää mahdollisuus järjestää joitain sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Samalla sote-alueiden määrää vähennettiin vähän yli 20 alueeseen. Lisäksi palattiin kantaan, jonka mukaan sairaanhoitopiirit lopetetaan ja sulautetaan sote-alueisiin. Viiden yliopistollisen keskussairaalan ympärille muodostettava Erva-erityisvastuualueet koordinoisivat tätä kaikkea.

Pieniä kuntia kiristetään

Kansliapäällikkö Sillanaukee on perustellut palvelujen järjestämisen keskittämistä sillä, että näin saadaan leveämmät hartiat vastaamaan palvelujen rahoituksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen keskittämistä ja lähipalvelujen karsimista kun palveluihin ei tule lisää rahaa vaan kuntien valtionosuuksia päinvastoin leikataan.

Sote-hankkeesta on tehty kiristysruuvi suurkuntahankkeen ajamisessa. Peräti 264 kunnalta, joiden asukasluku on alle 20 000, aiotaan viedä kokonaan oikeus järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös muista kunnista tulisi suurelta osin vain sote-alueen tai ns. vastuukunnan lähettämien laskujen maksajia.

”Hallintohimmelit” paisuvat

Kuntauudistusta aloitettaessa hallitus kehui sen turvaavan peruspalvelut ja poistavan ”hallintohimmelit”. Nyt on tapahtumassa juuri päinvastoin.

Palvelujen rahoitusongelmat kasvavat, kun hallitus leikkaa kuntien rahoitusta. Samalla päätösvalta siirretään pääosin pois kuntien valtuustoilta ja jättikokoisiin ”hallintohimmeleihin”, piiloon asukkailta.
Miksi, mitä järkeä tässä kaikessa on?

Etenkin kokoomus laskee saavansa vahvemmat asemat sote-hallinnossa keskustan kustannuksella. Myös jotkut erva- ja sote-alueiden johtajiksi pyrkivät arvelevat saavansa lisää valtaa. Ennen muuta on kuitenkin kyse julkisten palvelujen heikentämisestä, josta hyötyvät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset.

Vaihtoehto

Julkisten palvelujen parantaminen vaatii välttämättä kuntien rahoituksen vahvistamista. Lisää rahaa löytyy esimerkiksi lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa ja luopumalla yrityksille esitetyistä miljardiluokan verohelpotuksista.

Useissa muissa maissa julkinen erikoissairaanhoito on valtion rahoittamaa ja se järjestetään lääni/maakuntatasolla. Tähän suuntaan pitää siirtyä meilläkin. Samalla on panostettava kuntien itse tuottamien peruspalvelujen, erityisesti lähipalvelujen parantamiseen ja lähidemokratiaan.


(Julkaisu Tiedonantajassa 28.3.2013)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »