Peräti 32 keskustelutilaisuutta ja muuta tapahtumaa täytti Helsingin Arbiksen, kun siellä järjestettiin taas Suomen sosiaalifoorumi. Pääteema oli ajankohtaan sopivasti: Vaihtoehtoja on!

Sosiaalifoorumin moniäänisyys uusliberalismia, militarismia ja rasismia vastaan tuli esille heti avajaisissa. Sitä kuvastivat maailman sosiaalifoorumeissa alusta alkaen osallistuneen Teivo Teivaisen, rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläisen ja Me emme vaikene -työryhmän Sanna Valtosen puheenvuorot sekä Piki Rantasen lavaruno sekä Siboné Orozan Antti Nordinin säestämänä esittämät laulut.

Eniten oli keskusteluja rauhanpolitiikasta, mutta monia myös ympäristökriisistä, hyvinvointivaltion ongelmista, eriarvoisuudesta ja rasismista. Uusi avaus oli ukrainalaisten ja venäläisten taiteilijoiden näyttely Rauhan kuvitelmia – sodanvastaista sarjakuvaa.

Keskusteluissa oli mukana myös ay-liikkeen aktiiveja, mutta yllättäen ammattiliitot eivät itse niitä järjestäneet. Demokraattinen sivistysliitto ja Kommunistinuoret toivat keskusteluihin myös luokkanäkökulman eriarvoisuuden ja köyhyyden torjumisessa.

Vaihtoehtojen kehittely ei jäänyt vain sanojen tasolle. Ohjelmassa oli myös osallistuminen rasisminvastaiseen Me emme vaikene -mielenosoitukseen yhdessä noin kahdenkymmenen tuhannen muun kanssa.

 

Kaaos uhkaa sotessa

Sote-uudistus 8 kuukautta, mitä syntyy, kysyttiin Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämässä keskustelussa. – Ollaan menossa kohti kaaosta, jossa velvoite leikata menoja lyö yli kaiken muun, vastasi sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto.

Hallinnon muutos on tehty, mutta sote-uudistukseen ei korvamerkitty rahaa. Raha, joka aluksi uudistukseen siirrettiin, tehtiin vuoden tai kahden määräaikaisella koronarahoituksella.

Sen lisäksi, että hyvinvointialueiden rahoitus oli jo alun perin alakanttiin ja osa siitä oli määräaikaista, hallitusohjelma lähtee siitä, että rahoituksesta viedään vielä 1,5 miljardia eli noin 7-8 prosenttia.

Ministerit voivat sanoa, että rahaa tulee lisää, kun menolaskelmat on tehty olettaen, että ei ole inflaatiota. Nyt inflaatio nostaa lukuja, mutta ei reaalisesti.

Menoja karsitaan leikkaamalla lakisääteisistä velvoitteista, kuten vammaispalvelulain ja hoitotakuun siirtäminen. Pääosin karsiminen toteutetaan kuitenkin siirtymällä ”kevyempään palvelujärjestelmään”. Se tarkoittaa mm. vanhustenhuollon siirtämistä entistä enemmän kotiin, vammaishuollon siirtämistä avopalveluihin, terveyskeskussairaaloiden ja lähiterveysasemien lopettamisia, Lehto listasi.

Nykyisen hallituksen ei tarvitse palata Sipilän hallituksen valinnanvapauslain markkinamalliin. Sen sijaan se suosii palveluseteleitä. Niiden ei enää tarvitse kattaa kaikkia kuluja, jolloin on pakko maksaa itse lisää. Iso muutos voi tulla siitä, että hyvinvointialueen pitää tarjota palveluseteli silloin, jos se ei kykene hoitotakuun mukaisessa ajassa tarjoamaan palvelua.

 

Rahoituskriisi

Julkiset terveysmenot ovat Suomessa selvästi jäljessä muista pohjoismaista ja läntisestä Euroopasta. Tämä on perussyy terveyspalvelujen ongelmiin, katsoi Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen Olli Savela. Sama koskee sosiaalipalveluja. Esimerkiksi vanhuspalveluihin pitäisi panostaa 1-1,5 miljardia enemmän, jotta se olisi pohjoismaisella tasolla.

Hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna vähintään miljardi euroa alijäämää. Lain mukaan se pitää kattaa kolmen vuoden kuluessa eli vuoteen 2026 mennessä vastaavalla ylijäämällä. Palvelutarpeiden kasvusta otetaan vuodesta 2025 alkaen huomioon vain 80 % ja kulujen jälkikäteistarkistuksia leikataan vuodesta 2026 alkaen. Rahoitusta kiristää myös 6 % tuottovaatimus kuntien sote-kiinteistöille.

 

Työelämän epävarmuus

Sosiaalialan ammattiliitto Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio oli huolissaan hallituksen kaavailemasta vientivetoisesta työmarkkinamallista. Se estäisi alan palkkakuopan korjaamisen, kun sovittelija ei saisi esittää vientialoja suurempia palkankorotuksia. Se, että palkat eivät jousta ylöspäin on jo nyt johtanut siihen, että henkilöstövajetta paikataan isoja voittoja keräävien vuokrafirmojen kautta, mikä lisää menoja.

Karsio peräänkuulutti palkkauksen, työhyvinvoinnin, johtamisen, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien, ammattieettisten normien toteutumisen ja resurssien parantamista. Se on myös palvelujen tarvitsijoiden etu.

(Artikkeli Tiedonantaja-lehdessä 8/2023. Kuvassa sosiaalifoorumista oikealta lukien Jenni Karsio, Olli Savela, Juhani Lehto)