SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2012

9.11.2011

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2012 

Valmistelemme budjettia tilanteessa, jossa pankkien ja suursijoittajien keinottelu on vienyt  kansainväliseen velka- ja finanssikriisiin. Hallitukset ja Euroopan unioni ovat vastanneet kriisiin leikkaamalla julkisia menoja, työpaikkoja, palkkoja ja sosiaaliturvaa. Tämä painaa taloutta lamaan.

Kriisin taustalla on pääomien liikakasautuminen, erityisesti reaalitaloudesta etääntyneen kuvitteellisen keinottelutalouden paisuminen. Kriisiä ei ratkaista leikkaamalla vaan panostamalla reaaliseen talouteen, julkisiin palveluihin, työllisyyteen sekä pieni- ja keskituloisten toimeentuloon.

Hallitus leikkaa kunnilta

Jyrki Kataisen hallituksen budjettiesitys leikkaa kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia yhteensä noin miljardilla eurolla. Indeksikorotukset ja verovähennysten kompensaatiot korvaavat tästä vain osan. Kuntaliiton mukaan valtion budjetti kiristää kuntataloutta noin 450 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Helsinki menettää ensi vuonna noin 70 miljoonaa euroa, mahdollisesti enemmänkin.

Kuntien rahoitusta heikentää myös se, että pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa. Pääomaverojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa vuonna 2009 alle 14 prosenttia, kun se oli EU-maissa keskimäärin yli 20 prosenttia. Jos pääomatuloista olisi maksettu kunnallisvero, olisivat kunnat saaneet yli 1,4 miljardia lisää tuloja.

Helsingillä 250 miljoonan ylijäämä

Helsingillä on valtion toimista huolimatta vahva talous. Kaupungin virastojen ja liikelaitosten tulosennuste tälle vuodelle on 250 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se on yli 170 miljoonaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Myös tulos ilman liikelaitoksia on ylijäämäinen.

Helsingillä on talletuksina pankkitileillä ja kassavaroissa jo 940 miljoonaa euroa. Rahoitusjohtajan mukaan ne on talletettu turvallisesti. Hyvä niin. Vielä parempi olisi, jos osa ylijäämistä käytettäisiin parantamaan helsinkiläisten palveluja, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Täällä valtuustossa on varoiteltu velkaantumisesta. Helsingillä on kuitenkin lainasaatavia enemmän kuin velkaa. Ilman liikelaitoksia velka on kuntien keskitasoa, vähän yli 2 000 euroa asukasta kohti. Liikelaitosten investoinnit maksavat pidemmän päälle itsensä takaisin. Ne pitäisikin rahoittaa pitkäaikaisin lainoin eikä kassavirrasta, kuten Helsingin Energia aikoo suurelta osin tehdä.

Palvelujen alibudjetointi

Helsingin budjetin suurin ongelma on jatkuva palvelujen alibudjetoiminen. Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset ovat sanoneet vastustavansa alibudjetoimista. Mutta useimmissa palveluissa määrärahojen lisäys jää kustannustason nousua pienemmäksi. Asukasta kohti esitetään rahaa entistä vähemmän. Lisäksi määrärahat aiotaan jäädyttää kolmeksi vuodeksi. Se tarkoittaa yli 4,5 miljardin budjetissa reaalisesti sadan miljoonan euron luokkaa olevaa leikkaamista.

Alibudjetointi näkyy erityisen selvästi lapsiperheiden ja vanhusten palveluissa, mutta koskee myös kouluja, terveydenhuoltoa, kirjastoja ja muita peruspalveluja.

Päiväkodeissa on tänä vuonna lähes 1 200 lasta enemmän kuin talousarviossa suunniteltiin. Suurin osa tästä vajauksesta jatkuu ensi vuoden budjettiesityksessä. Lastensuojelussa vähennetään laitoshuoltoa ilman, että tiedossa on vastaavaa määrää perhehoitopaikkoja.

Vanhusten laitoshoidosta vähennetään yli 31 000 hoitovuorokautta ja pitkäaikaishoidosta 26 000 vuorokautta. Palveluasumista lisätään, mutta pääasiassa palvelusetelien kautta. Palveluseteleiden käyttöä laajennetaan muutenkin. Tämä tarkoittaa eriarvoistumista, kun palvelujen saaminen riippuu yhä enemmän niiden tarvitsijoiden omasta rahoituksesta. Eli kaupunki ajaa alas omia palveluja, siirtää verovaroja yksityisen bisneksen tukemiseen ja jättää vähävaraisia vaille palveluja. Budjettiin on kirjattu kokoomuksen esittämä ”palvelualoite”, jolla yritykset voivat esittää palvelujen vertailua ja sen perusteella käynnistettävää kilpailuttamista.

Terveyserot ovat kasvaneet ja niiden vähentämiseksi pitäisi panostaa mm. ehkäisevään toimintaan ja maksuttomiin lähipalveluihin. Myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja työterveydenhuollon piiristä kaupungin terveysasemille edellyttää lisää resursseja. Silti budjetissa esitetään terveyskeskuksen määrärahojen jäädyttämistä. Myönteisenä voi kuitenkin todeta, että aloitteeni nuorten mielenterveyskuntoutujien Elvis-työpajan rahoituksesta on johtanut tuloksiin.

Koulujen ongelmia, eriytymistä ja koulukeskeyttämisiä ei helpoteta sillä, että opetuksen resursseja supistetaan reaalisesti, lähikouluja vähennetään, luokat ovat liian isoja etenkin monikulttuurisissa kouluissa ja iltapäiväkerhoja on liian vähän.

Miksei työllistetä enemmän?

Useimmissa palveluissa on riittämättömästi työntekijöitä. Se näkyy myös työssä uupumisena. Silti työntekijöiden määrää aiotaan vähentää. Vaikka taantuma pahentaa työttömyyttä, ei työllisyyden hoitoon esitetä lisäresursseja. Näin siitä huolimatta, että Helsinki joutui jo viime vuonna maksamaan 17 miljoonaa ns. sakkomaksuja Kelalle, kun ei työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä. Kaiken lisäksi kaupungin matalimmilla palkoilla ei tule toimeen. Silti JHL:n yhteisjärjestön esitys vähimmäispalkan nostamisesta 1 800 euroon kuukaudessa on torjuttu.

Palvelujen eriarvoisuuden ohella suurimpia ongelmia Helsingissä on asumisen kalleus. Budjetissa puhutaan vuokra-asuntotuotannon tavoitteista, mutta ei tunnusteta, että niiden toteuttamiseksi tarvitaan myös kaupungin oma rakentamisyksikkö.

Joukkoliikenteessä HSL-kuntayhtymän muodostaminen on johtanut lippujen hintojen alenemisen sijasta niiden jatkuvaan nousuun.

Mihin ”unohtuivat” HelEnin liikevoitot?

Budjettiesityksen merkillisimmät ratkaisut koskevat Helsingin Energiaa. Kaksi viikkoa sitten äänestimme valtuustossa siitä, osallistuuko Helsinki Olkiluoto 4 -ydinvoimalan valmisteluun. Nyt myös silloin vastaan äänestäneet ovat kaupunginhallituksessa yksimielisesti hyväksyneet budjettiesitykseen ydinvoimainvestointeihin varautumisen.

Vielä merkillisempää on se, että budjetin tulopuolelta puuttuvat Helsingin Energian voittovaroista tehtävät tuloutukset. Ymmärrän sen, että energialaitoksen tulosta ei vielä tiedetä tarkasti. Mutta kun HelEnin tulosennuste on 238 miljoonaa ylijäämäinen, on harhaanjohtamista, että siitä ei ole otettu huomioon senttiäkään huomioon budjettiesityksessä.

Vastaesitykset

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ehdottaa talousarvioon seuraavat muutosesitykset:

Vastaesitys          1
Pääluvun             1
kohta, sivu 106    1 14 03 Menovaraus, Kh:n käytettäväksi
menoihin lisätään    20 miljoonaa euroa
menot yhteensä    80 miljoonaa euroa
käytettäväksi palkkamenoihin, henkilöstön riittävyyden turvaamiseen ja matalimpien palkkojen nostamiseen ”Helsinki-lisällä” 1 800 euroon kuukaudessa.

Vastaesitys 2
Pääluvun        1
kohta             Kunnan liikelaitokset, Helsingin Energia
sivu 126         Muutetaan 4. kappale ”Suunnitelmakauden sijoituksia lisää…” niin, että poistetaan sana ”ydin-”. Lisätään loppuun kappale: Helsingin Energian voittovaroista tehtävistä siirroista kirjataan tässä vaiheessa 100 miljoonaa euroa.

Vastaesitys 3
Pääluvun                2
kohta, sivu 184       2 42 Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän maksuosuudet
menoihin lisätään    5 miljoonaa euroa
menot yhteensä      180,970 miljoonaa euroa
raamiin 2012-2014 käytettäväksi kaupungin sisäisen joukkoliikenteen lippujen hintojen korotusten välttämiseen, vuorojen lisäämiseen sekä eläkeläisten ja työttömien lippujen hintojen alentamiseen.

Vastaesitys 4
Pääluvun       3
kohta     3 11 01 Sosiaalivirasto
sivu 217    lasten päivähoito
lisätään    menoihin lisätään 5 miljoonaa euroa ja tuloihin 1 miljoona
yhteensä    menot 327,345 miljoonaa ja tulot 35,751 miljoonaa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi mm. ryhmäkokojen pienentämiseen ja vastuuhenkilön varmistamiseen jokaiseen päiväkotiin.

Vastaesitys 5
Pääluvun    3
kohta         3 11 01
sivu 217     lapsiperheiden palvelut
lisätään      menoihin 5 miljoonaa
yhteensä    menot 153, 261 miljoonaa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi mm. varhaiseen tukeen, lastensuojeluun, perheneuvolatoimintaan, kodinhoitoapuun ja leikkipuistotoimintaan.

Vastaesitys 6
Pääluvun    3
kohta         3 11 01
sivu 217    Aikuisten palvelut
lisätään     menoihin 6 miljoonaa
yhteensä    327,759 miljoonaa euroa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi 6 miljoonaa muihin aikuispalveluihin, mm. päihdehuoltoon, vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun, palveluasumiseen ja kotoutumisen edistämiseen.

Vastaesitys 7
Pääluvun     3
kohta    3 11 01
sivu 217    Vanhustenpalvelut
lisätään    4 miljoonaa euroa
yhteensä    286,327 miljoonaa euroa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi vanhusten palveluihin, mm. laitos- ja pitkäaikaishoitoon, palveluasumiseen, päivätoimintaan ja omaishoidon tukeen sekä vanhuspalveluohjelmaan.

Vastaesitys 8
Pääluvun            3
kohta, sivu 235   3 21 01 terveyskeskustoiminta
lisätään             menoihin 5 miljoonaa euroa
yhteensä           menot 608,911 miljoonaa euroa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi erityisesti lähiterveysasemien toimintaan, kotihoitoon, kotisairaanhoitoon, mielenterveyspalveluihin, palvelujen ostoon Järvenpään sosiaalisairaalasta ja ehkäisevään terveydenhuoltoon.

Vastaesitys 9
Pääluvun    4
kohta, sivu 246    4 02 Opetusvirasto
lisätään    menoihin 5 miljoonaa euroa
yhteensä    menot 613,530 miljoonaa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi lähikoulujen turvaamiseen, oppilasryhmien pienentämiseen, maahanmuuttajien kieliopetukseen, erityisopetukseen ja oppilashuoltoon. Poistetaan sivulta 254 väliotsikon jälkeen ensimmäinen kappale perusopetuksen tilojen vähentämisestä.

Vastaesitys 10
Pääluvun     4
kohta, sivu 319    4 31 Nuorisotoimi
lisätään    menoihin 2 miljoonaa
yhteensä    menot 30,882 miljoonaa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi nuorisojärjestöjen avustuksiin, nuorisotoimen alueellisiin palveluihin, nuorten autonomisten tilojen tukemiseen ja koulutilojen maksuttomaan käyttöön nuorisotyössä.

Vastaesitys 11
Pääluvun              4
kohta , sivu 280    4 15 Kaupunginkirjasto
lisätään    menoihin 1 miljoona euroa
yhteensä    menot 36,498 miljoonaa euroa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi kirjastojen aineistohankintoihin, aukioloaikojen pidentämiseen ja lähikirjastojen toimintaan.

Vastaesitys 12
Pääluvun             4
kohta, sivu 339    4 52 03 Työllisyyspolitiikka
lisätään               5 miljoonaa euroa
yhteensä             menot 39,205 miljoonaa euroa
    raamiin 2012-2014 käytettäväksi erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, työvalmennukseen ja työllistymispolkuihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja työttömien yhdistysten tukemiseen.

Vastaesitys 13
Kohta      5.5.5. Sivistys- ja henkilöstötoimi
sivu 61    poistetaan 4.kappale: Koulujen ruokahuolto- ja siivouspalvelujen kilpailutusta jatketaan ja maltillisesti lisätään.

Yhteensä nämä menolisäykset ovat 63 miljoonaa euroa. Edellä on esitetty sille myös rahoitus Helsingin energian ylijäämästä.

Ponnet

Lisäksi esitämme seuraavat ponnet:

1.  Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuustolle esityksen vanhuspalveluohjelmaksi ottaen huomioon tulevan ikälain tavoitteet.

2. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki esittää HSL-kuntayhtymälle eläkeläisten lippujen hintojen alennusta.

3. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asukkaita kuullaan laajasti valmisteltaessa talousarviossa mainittuja organisaatioselvityksiä ja palvelustrategioita.

4. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää toimenpiteet, joilla alennetaan korkeita tonttivuokria ja sisäisiä vuokria.

5. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää erityistä huomiota ammatillisten oppilaitosten opetuksen ja oppilashuollon kehittämiseen koulukeskeyttämisten vähentämiseksi.

6. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että talousarviossa mainittua mahdollista peruskorjausyksikköä koskevan selvityksen yhteydessä selvitetään myös yksikön mahdollisuus toimia uustuotannossa.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »