SKP ja Helsinki-listat esittää 62 miljoonaa lisää palveluihin ja työllisyyteen
Helsingin taloudessa on mennyt hyvin jo kymmenen vuotta. Myös tänä vuonna kaupungin ja sen liikelaitosten yhteen laskettu tulos on voitollinen, ja parempi kuin budjetissa ennakoitiin.
Helsingin Energian tämän vuoden ylijäämäksi arvioidaan 212 miljoonaa euroa ja Satamakin tekee 22 ylijäämää. Nämä tulot puuttuvat kuitenkin kokonaan kaupunginhallituksen esittämän talousarvion tulopuolelta. Vaikka kaupungin maksuvalmius on vähän heikentynyt, on lainasaatavia ja pankkitalletuksia edelleen enemmän kuin velkoja. Jättämällä kirjaamatta osa tuloista budjettiesitykseen, yritetään luoda kuva menojen karsimisen pakosta.
Suurimmat uhkat: Kataisen hallitus ja työttömyys
Suurin uhka Helsingin taloudelle on Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksen politiikka. Hallituksen tähän mennessä tekemien päätösten seurauksena jää kunnilta saamatta neljän vuoden aikana viisi miljardia euroa. Helsingille se merkitsee noin 100 miljoonan euron menetystä vuodessa.
Eivätkä tässä ole vielä mukana hallituksen rakenneohjelmaan kirjattu miljardin leikkaaminen kuntien palveluja karsimalla ja toisen miljardin vähentäminen muilla tavoin.
Hallitus perustelee leikkaamista julkisen velan kasvulla. Julkinen sektori on kuitenkin kokonaisuutena ylijäämäinen, jo pelkästään rahoitussaatavia on enemmän kuin velkaa. Jos pääomaverotus olisi Suomessa EU-maiden keskitasolla, kertyisi vuosittain noin 4 miljardia euroa enemmän verotuloja. Jos pääomatulot pantaisiin kunnallisverolle muiden tulojen tavoin, voitaisiin perua valtionosuuksien leikkaukset.
Toinen iso uhka on työttömyys. Se on kasvanut Helsingissä vuodessa 25 prosenttia. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan esitä yhtään senttiä lisää työllisyyden hoitamiseen. Näin siitä huolimatta, että kaupunki joutuu maksamaan Kelalle ns. sakkomaksua työmarkkinatuen kuntaosuutena tänä vuonna jo noin 27 miljoonaa euroa, kun ei työllistä pitkäaikaistyöttömiä.
Helsingin Työttömien lähetystö vetosi pari viikkoa sitten valtuustoryhmiin työllisyysrahojen lisäämiseksi vähintään samalla prosenttiosuudella, minkä työttömyys on lisääntynyt. Kaikki valtuustoryhmien edustajat lupasivat viedä asiaa eteenpäin. Mihin lupaukset unohtuivat, kun kukaan ei esittänyt kaupunginhallituksessa lisää rahaa työllisyyden hoitamiseen?
Palvelujen alibudjetointi jatkuu
Palvelujen alibudjetoinnin lopettamisesta, hyvinvointierojen vähentämisestä ja asuinalueiden eriytymisen ehkäisemisestä on puhuttu lähes jokaisessa valtuuston kokouksessa. Nyt on lupausten lunastamisen ja tekojen aika.
Budjettiesityksessä sosiaalitoimen, terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuksen rahat kasvat vain 1,6 prosenttia verrattuna tänä vuonna toteutuviin menoihin. Kustannukset ja palvelujen tarpeet nousevat selvästi enemmän. Helsingin väkilukukin kasvaa noin 10 000:lla.
Alibudjetoinnin lopettamisen sijasta kaupunginhallituksen esitys merkitsee menojen leikkaamista reaalisesti usealla kymmenellä miljoonalla eurolla. Toimitilojen vähentämisvaatimus pakottaa karsimaan lähipalveluja kun rakennetaan uusia asuinalueita ja korjataan vanhoja tiloja.
Alibudjetoiminen näkyy vanhusten laitoshoidon vähentämisenä 50 000 hoitovuorokaudella, vaikka nykyisetkään paikat eivät riitä ja eniten palveluja tarvitsevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa kaksi kertaa aiempaa nopeammin. Sairaalapaikkoja vähennetään 50:llä.
Lasten päiväkotien tilanahtaus ja ryhmäkoot kasvavat, kun päiväkoteja ei lisätä tarvetta vastaavasti ja tilanormeista leikataan pois yli kymmenesosa. Lastensuojelun ja kehitysvammapalvelujen laitospaikkoja vähennetään liian nopeasti, ilman vastaavaa lisäystä muihin palveluihin.
Toimeentulotukeen esitetään suunnilleen sama summa kuin tänä vuonna. Se tuskin riittää ja tästä seuraa paineita leikata jostain muualta. Tuhansilta vammaisilta ja ikä-ihmisiltä poistetaan HSL-matkakortti.
Sivistystoimeen esitetään vain 0,8 prosentin nimellinen lisäys tämän vuoden tasoon. Ei tarvitse ihmetellä, jos ongelmat kouluissa lisääntyvät. Reaalisesti supistuvilla resursseilla ei kyetä vastaamaan peruskouluun tulevien lasten määrän kasvuun, ammatillista koulutusta vailla olevien yli 20 000 nuorten koulutuksesta eikä maahanmuuttajien lisääntyviin koulutustarpeisiin.
”Kulttuurista iloa ja vetovoimaa”, julistetaan strategiaohjelmassa. Mutta budjettiesitys tarjoaa kyllä enemmän murhetta ja syrjäyttämistä. Nuorisotiloja vähennetään, kirjastojen aukioloaikoja supistetaan, kaupunginkirjaston ja liikuntatoimen määrärahat vähenevät jopa euromääräisesti. Positiivista on Maunulatalon sisältyminen investointiohjelmaan, mutta myös muiden alueiden kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotalojen tarve pitäisi tunnustaa.
Vanhuspalveluohjelma ja Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma
Budjettiesityksessä ei piitata edes kaikista lakisääteisistä velvoitteista.
Vanhuspalvelulaki säädettiin jo vuosi sitten, mutta Helsingissä ei ole vieläkään suunnitelmaa sen toteuttamisesta eikä budjetissa osoiteta lain edellyttämään palvelujen parantamiseen lisää resursseja.
Ehkä järkyttävimmin piittaamattomuus näkyy lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan aiemmin varatun kuuden miljoonan euron erillismäärärahan lopettamisena.
Vasemmiston kannalta surkein neuvottelutulos 10 vuoteen
Hallitusryhmien neuvotteluissa tehtiin kaupunginjohtajan esitykseen vain muutaman promillen muutokset. Niistä suurin osa rahoitettiin leikkaamalla toimeentulotukimenoihin aiheellisesti esitettyä lisäystä. Neuvottelutulos on vasemmiston kannalta surkein kymmeneen vuoteen.
Kysyä voi myös, miksi sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajat hyväksyivät kaupunginhallituksessa sellaisenaan kokoomuksen linjan Helsingin Energian ja Sataman yhtiöittämisessä. Kuntalain uudet pykälät eivät edellytä niiden kaiken toiminnan yhtiöittämistä.
SKP:n ja Helsinki-listojen vastaesitykset
1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi
Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteuttamiseksi lapsiperheiden palveluihin mm. ehkäisevään työhön, kotipalveluun ja varhaiseen tukeen sekä lastensuojelun sosiaalityöhön
lisäys 6 miljoonaa kullekin vuodelle 2014-2016, menot yhteensä 15, 831 miljoonaa
1 10 0 4 Työllisyyspolitiikka
Nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorisotakuun toteuttamiseksi oppisopimustoimintaan, Tulevaisuustiskin ja Respan toimintaan sekä nuorten työllistämiseen
lisätään 5 miljoonaa
Pitkään työttöminä olleiden työllistämiseen mm. kaupungin tehtäviin ja hankkeisiin
lisätään 5 miljoonaa, menot yhteensä 44,106 miljoonaa
3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelmaan, siinä kirjattujen palvelun järjestämisen määräaikojen toteuttamiseen ja lain edellyttämän palvelujen parantamiseen, sekä vammaisten HSL-matkakortteihin
lisätään 7 miljoonaa kullekin vuodelle 2014-2016
Terveyden eriarvoistumisen ehkäisemiseen, hoitotakuun toteuttamiseen sekä perusterveydenhuollon, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen järjestämiseen kaupungin omana toimintana lähipalveluperiaatteella, toimipaikkaverkon alueellista kattavuutta vahvistaen
lisätään 5 miljoonaa kullekin vuodelle 2014-2016
Muutos yhteensä 12 miljoonaa, menot yhteensä 1 478, 980 miljoonaa
Samalla tarkistetaan talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma 2014-2023 asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvua vastaavasti etupainotteiseksi.
3 10 01 sivu 218
Poistetaan 6.kappale vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua saavien maksuttoman HSL-kortin poistamisesta.
3 10 04 Toimeentulotuki
Toimeentulotuen tarpeen kasvuun, harkinnanvaraisen toimeentulotuen lisäämiseen ja ns. aktiivipassin käyttöönoton valmisteluun
lisätään 5 miljoonaa, menot yhteensä 175 miljoonaa
3 20 Varhaiskasvatusvirasto 370,817
Lasten päivähoidon kehittämiseen kaupungin omana toimintana ja lähipalveluna, ryhmäkokojen pienentämiseen ja henkilöstön, erityisesti lastentarhanopettajien palkkaamiseen lisää 3 miljoonaa euroa, menot yhteensä 373,817 miljoonaa.
Poistetaan sivulta 238 sen 5.kappale (tilavaatimuksen supistaminen 9 neliöstä 8 neliöön).
Investointiohjelmassa huomioidaan lasten päiväkotien rakentamisen ja peruskorjausten lisätarve.
4 02 Opetusvirasto
Lähikoulujen turvaamiseen, oppilasryhmien pienentämiseen, erityisopetukseen, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kieliopetukseen ja oppilashuoltoon
lisätään 3 miljoonaa, menot yhteensä 660,372 miljoonaa
Poistetaan sivulta 245 ruoka- ja siivouspalvelujen kilpailuttamisen laajentaminen.
4 15 Kaupunginkirjasto
Lähikirjastojen toimintaan, henkilöstömenoihin ja materiaalihankintoihin
lisätään 1 miljoona, menot yhteensä 37,958 miljoonaa
4 31 Nuorisotoimi
Nuorten osallistumiseen, aluetyöhön, harrastustoimintaan ja nuorisotalojen vuokriin
lisätään 1 miljoona, menot yhteensä 31,25 miljoonaa
4 41 Liikuntatoimi
Lähiliikuntaan, matalan kynnyksen liikuntatoimintaan, eläkeläisten alennuslippuihin sekä liikuntapaikkojen ja –tilojen kunnossapitoon
lisätään 1 miljoona, menot yhteensä 66,499 miljoonaa
1 14 Keskitetysti maksettavat menot
Kaupunginhallituksen käytettäväksi palkkamenoihin henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi ja matalien palkkojen nostamiseksi ns. Helsinki-lisällä
lisätään 20 miljoonaa, menot yhteensä 29,9 miljoonaa
Luku 1 Kunnan liikelaitokset
Korvataan sivun 122 ensimmäisen kappaleen 3.-5.lauseet seuraavalla:
Tuodaan valtuuston päätettäväksi se, miten Helsingin Energian toimintaa eriytetään kuntalain muutoksen johdosta niin, että mahdollisimman laaja osa toiminnasta säilyy kunnan liikelaitoksena.
Luku 1 Kunnan liikelaitokset
Korvataan sivulla 131 neljännessä kappaleessa 3.-5.lausee seuraavalla:
Tuodaan valtuuston päätettäväksi se, miten Helsingin Sataman toiminta eriytetään kuntalain muutoksen johdosta niin, että ns. landlord-toiminta jatkuu kunnan liikelaitoksena.
Luku 1 Helsingin Energia sivu 130
Poistetaan riviltä neljä sanat ”ja ydinvoimala” (-osuuksiin).
Luku 1 Helsingin Energia sivut 130
Lisätään kohdan loppuun lause: Helsingin Energian voittovaroista tehtävistä siirroista kirjataan tässä vaiheessa talousarvion tulopuolelle 62 miljoonaa euroa.
SKP:n ja Helsinki-listojen ponsiesitykset
1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten tonttivuokrien määräytymisperusteita voidaan muuttaa niin, että kohtuullistetaan vuokrien korotuksia.
2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää vuoden 2014 mahdollisuudet toimiin, joilla voidaan ehkäistä joukkoliikenteen lippujen hintojen nousua ja alentaa niitä pidemmällä aikavälillä.
3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet jatkaa demokratiahanketta kokeilujen tulosten pohjalta laajentamalla osallistuvan budjetoinnin kokeilua muun muassa nuorisotoimessa ja kirjastossa.
(Yrjö Hakanen: SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuoro vuoden 2014 talousarvioesityksestä.)
