Sipoon pakkoliitosesitys peruttava

29.11.2006


Tuomalla kuntajaon muuttamista koskevan esityksen uudelleen valtuuston käsittelyyn kaupunginhallitus tunnustaa, että se ei enää itsekään usko kesäkuussa tehdyn esityksen lainmukaisuuteen. Selvitysmiehen asettaminen osoitti, että siihen ei uskonut myöskään sisäministeri.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastusti esitystä. Emme hyväksy asukkaita kuulematta tapahtuvia pakkoliitoksia. Lisäksi arvelimme, että esitys ei täytä kuntajakolain vaatimuksia eikä sille ole lain viidennen pykälän edellyttämiä erityisen painavia perusteita. Tämä on käynyt sittemmin muun muassa professori Kaarlo Tuorin lausunnon perusteella entistä selvemmäksi.

Kaupunginhallituksen esittämään lausuntoon kootut selitykset eivät muuta muuksi sitä, että pakkoliitokselle ei ole kuntajakolain mukaisia perusteita. Siksi SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto peruuttaa esityksen Sipoon ja Vantaan osien liittämisestä Helsinkiin.

Kaupunginhallitus väittää, että kaupungistumisen yleiskehityksestä, kaupunkirakenteen vinoutumisesta, Vuosaaren satamasta, asuntojen tarpeesta ja joukkoliikenteen kehittämistarpeista johtuen kuntajaon muutokselle on erityisen painavat syyt. Tälle esitetyt perustelut ovat vähintäänkin kiistanalaisia.

Metropolialuetta ja kaupunkirakennetta voidaan kehittää itsenäisten kuntien yhteistyönä ja verkostona. Monia metropoleja on muulla jopa jaettu tarkoituksella pienempiin hallinnollisiin yksiköihin. Näin on tehty esimerkiksi Kööpenhaminassa.

Väite siitä, että pääkaupunkiseutu ei voi kasvaa itään, ei perustu nykyiseen tilanteeseen. Sipoon suunnitelmat eivät ole yhtä suuria ja nopeita kuin Helsingin esittämät. Mutta voi kysyä, miksi niiden pitäisi?

Euroopan unionin ympäristövirasto varoitti juuri eilen julkistetussa raportissaan Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen haitoista. Se nosti esille Brysselin ja Helsingin varoittavina esimerkkeinä tilanteesta, jossa maata muutetaan kaupunkiasutukseen nopeampaa vauhtia kuin asukasluku kasvaa.

Helsingin menestys kansainvälisessä kilpailussa ei voi perustua suureen asukasmäärään. Tämän alueen tärkeimpiä menestystekijöitä ovat muun muassa korkeatasoinen koulutus, hyvät julkiset palvelut, moniin metropoleihin verrattuna turvallinen ympäristö ja vihreys.

Kaupunginhallituksen lausunto perustuu arvioon Helsingin seudun asukasmäärän kasvusta noin 250 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Näin voimakas kasvu tietäisi ongelmia sekä täällä asuvien että muun Suomen kannalta. Helsingillä on jo nyt kaavoituksessa alueita ainakin 80 000:lle asukkaalle. Esimerkiksi Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruununvuorenrannan ja Keski-Pasilan rakentaminen vaatii noin 1,5 miljardia euron investoinnit kaupungilta. Kuinka palvelujen rahoitus turvataan tilanteessa, jossa uusien alueiden rakentamiseen joudutaan investoimaan vielä suurempia summia, kun rahaa ei ole osoitettu tarpeeksi nykyisiinkään palveluihin?

Arvio asumisväljyyden kasvusta noin kolmanneksella parissakymmenessä vuodessa kuulostaa hyvältä, mutta on ristiriidassa sen kanssa, että suurempiin asuntoihin on jo nyt vaikea saada asukkaita, koska niiden vuokrat ja hinnat ovat niin korkeat. Puheisiin siitä, että kuntajaon muutos saisi grynderit rakentamaan halvempia asuntoja, tuskin uskovat edes niiden esittäjät. Asuntojen hinnat ovat nousseet jatkuvasti, vaikka kaavoitettua tonttimaata on ollut tarjolla runsaasti. Valtapuolueet ovat tehneet tämän mahdolliseksi ajamalla alas aravajärjestelmää ja purkamalla vuokrasääntelyn.

Lausunnossa vedotaan myös Vuosaaren satamaan liittyviin tarpeisiin. Sataman rakentamista koskevat ratkaisut on kuitenkin tehty aikoinaan ilman, että niissä olisi edellytetty minkään Sipoon alueiden liittämistä Helsinkiin.

Maankäytön suunnittelussa Helsingin kaavoittajia tuskin kannattaa kaupunginhallituksen esittämän lausunnon tapaan nostaa esimerkiksi Sipoolle siitä, miten luontoarvoja suojellaan. Tässä lausunnossa jätetään esimerkiksi avoimeksi se, miten Helsinki aikoo tehdä Sipoonkorven alueellisen rajauksen. Sama koskee Mustavuoren aluetta.

Professori Tuori korostaa, että kuntajaon edellytysten toteutumista on tarkasteltava kokonaisuutena. Ei riitä, vaikka muutoksella on myönteinen vaikutus jonkin laissa mainitun edellytyksen kannalta, jos se muiden osalta vaikuttaa kielteisesti. Tuorin mukaan silloinkin, jos kuntajaon muutos edistää alueen mm. asukkaiden elinoloja ja kunnan toimintakykyä. Pitää osoittaa myös, että pakkoliitos on välttämätön näiden tarkoitusten toteuttamiseksi. Tätä esitetty lausunto ei todista.

Sipoolaiset ovat tuoneet selvästi julki sen, että heidän mielestään kuntajaon muutos ei ole heidän etujensa mukainen. Mielipidetiedustelujen mukaan myös helsinkiläisten enemmistö vastustaa Sipoon alueiden pakkoliitosta.

Kenen asialla Länsi-Sipoon ja Vantaan Västerkullan alueen kaappaamista ajavat poliittiset ryhmät siis ovat? Onko niin, että Sipoon alueiden kaappaamisen taustalla vaikuttavien suurten rakennusliikkeiden edut ovat tärkeämpiä kuin asukkaiden mielipiteet? Ja onko kyse siitä, että suuret rakennusliikkeet laskevat saavansa tahtonsa paremmin läpi, jos Helsinki kaavoittaa nuo alueet?

Teen seuraavan vastaesityksen: Valtuusto päättää peruuttaa esityksen Sipoon ja Vantaan osien liittämisestä Helsinkiin. Samalla valtuusto esittää neuvottelujen käynnistämistä Sipoon ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen alalla. Valtuusto antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi laatia näistä lähtökohdista Etelä-Suomen lääninhallituksen pyytämä lausunto.

 

 

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »