Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus antaa rikkaille ja leikkaa muilta

27.5.2015

Juha Sipilän, Timo Soinin ja Alexander Stubbin hallitus leikkaa työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä, kuntien palveluista ja kehitysyhteistyöstä. Sen sijaan monille suurituloisille, rikkaille omistajille ja yrityksille hallitus lupaa verohelpotuksia.

SSS-troikan neuvottelemat leikkauslistat romuttavat hyvinvointipalveluja, heikentävät talouden nousun mahdollisuuksia, voimistavat palvelujen yksityistämistä ja lisäävät eriarvoisuutta. Hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi” kuvaa yritysjohtajan otteella leikkauslistoja runnovan Sipilän otteita, mutta ei tarjoa ratkaisuja suomalaisten enemmistön kannalta keskeisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, kuntien peruspalvelujen heikentymiseen, toimeentuloturvan puutteisiin ja eriarvoisuuteen. Päinvastoin, ongelmat pahenevat.

Rajut leikkaukset

Hallitusohjelman liitteenä on raju neljän miljardin euron leikkauslista vuosille 2016-2020:

– Työttömyysturvasta, lapsilisistä, opintotuesta, eläkkeistä ja sairauspäivärahoista leikataan 860 miljoonaa euroa vuositasolla.
– Sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan 451 miljoonaa euroa.
– Koulutuksesta, tieteestä ja kulttuurista leikataan 556 miljoonaa euroa.
– Samaan aikaan kun palveluja heikennetään, korotetaan niistä perittäviä maksuja.
– Indeksijäädytyksillä leikataan yhteensä 1 094 miljoonaa euroa.
– Kehitysyhteistyöstä leikataan 300 miljoonaa euroa.
– Asumisesta, ympäristöstä ja liikennehankkeista leikataan yhteensä 219 miljoonaa.

Pienempiä summia leikataan myös maataloudesta ja elinkeinoelämän tuesta. Ainoat hallinnon alueet, joista ei leikata ovat armeija ja poliisi. Armeijan määrärahoihin tulee indeksikorotusten lisäksi 130 miljoonan euron tasokorotus. Poliisitoimintaankin tulee muutamia kymmeniä miljoonia euroja lisää.

Palvelut heikentyvät ja eriarvoistuvat

Leikkausten toteuttaminen näkyy useimpien ihmisten arjessa.

Kuntien lakisääteisiä palveluja ja velvoitteita karsitaan yhdellä miljardilla eurolla. Lisäksi kuntien valtionosuuksien indeksitarkistusten jäädyttäminen heikentää palveluja samaan aikaan kun niiden asiakasmaksuja korotetaan. Lakisääteisiin sote-asiakasmaksuihin tulee 150 miljoonan korotukset ja kuntien maksupolitiikka ”vapautetaan”. Eriarvoisuutta lisää myös palvelusetelien käytön laajentaminen.

Hallitusohjelmassa on sovittu lasten päivähoito-oikeuden rajoittamisesta, lapsiryhmien suurentamisesta ja päivähoitomaksujen korottamisesta. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja lisätään.

Erikoissairaanhoidosta leikataan 200 miljoonaa. Hoitotakuun määräyksiä ja sote-palvelujen laatusuosituksia lievennetään. Vanhusten hoidon jo nyt riittämättömistä suosituksista henkilöstömitoituksessa leikataan viidennes. Lääkekorvauksia ja hammaslääkärikäyntien sairausvaikutuskorvauksia leikataan.

Perusopetuksen ryhmäkokoja suurennetaan ja toisen asteen koulutuksesta leikataan 250 miljoonaa. Korkeakoulutuksesta viedään 115 miljoonaa euroa määrärahojen indeksit jäädyttämällä. Maisterintutkintojen suorittamista vähennetään, entistä useampi saa vain lyhyemmän kandidaatintutkinnon. EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut korkeakouluissa.

Keskustan ja kokoomuksen sote-kompromissi

Hallitusohjelmassa on sovittu, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakuntatasolle, enintään 19 alueelle. Näille sote-alueille valitaan vaaleilla valtuustot. Sote-alueen hallinnon valitseminen vaaleilla on myönteinen avaus. Hallitusohjelmassa pidetään kuitenkin kiinni aiemmin linjatusta ”täydellisen sote-integraation” tavoitteesta, joka irrottaa sote-peruspalvelut kuntatasolta ja muita peruspalveluista. Lisäksi siinä asetetaan edelleen tavoitteeksi miljardiluokan ”säästöt”, vaikka palveluihin tarvittaisiin päinvastoin lisää rahaa.

Siinä missä keskusta voi katsoa saaneensa läpi maakuntamallin, laskee kokoomus voitokseen muotoilut, jotka korostavat tuotannon monipuolistamista, kilpailuttamista ja ”valinnanvapautta” sekä jättävät maakunnille päätösvallan siitä, mitä palveluja hankintaan kunnilta ja mitä yksityiseltä sektorilta.

Maakuntamallilla pyritään välttämään perustuslaillisia ongelmia, joihin aikaisemmat sote-mallit kaatuivat. Monet uudistuksen yksityiskohdat jäävät vielä neuvoteltavaksi, esimerkiksi valtion ja kuntien rahoitussuhteet sekä ns. monikanavaisen rahoitusmallin muuttaminen yksikanavaiseksi.   Erikseen on tarkoitus valmistella päätös valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta. Kuntien vapaaehtoisia yhdistymisiä edistetään ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista jatketaan.

Epäoikeudenmukaiset verolinjaukset

Sipilän johtama hallitus lupaa verohelpotuksia miljonäärikavereille. Muun muassa perintöverotukseen, yhteisö- ja yritysveroihin, varainsiirto- ja voittoveroihin sekä kaivosveroihin luvataan kevennyksiä. Ansiotuloverotuksessa työtulovähennys ulotetaan myös hyvätuloisiin (kaikkein kovatuloisimpia lukuun ottamatta). Auton ostamisen verotusta kevennetään ja käytön verotusta kiristetään.

Työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä kyykytetään

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 250 miljoonaa euroa. Vuorotteluvapaata kavennetaan. Samaan aikaan karsitaan valtion työvoimapalveluja ja ulkoistetaan työvoimapalveluja yksityiselle sektorille.

Työllisyyspolitiikassa SSS-hallitus keskittyy työttömien kyykyttämiseen. Työttömyysturvaa leikataan, sanktioita työttömille voimistetaan ja ”työn tarjontaa lisätään” ikään kuin nyt sadat tuhannet työttömät ja oppilaitoksista uusiksi työttömiksi valmistuvat eivät jo riittäisi ”työn tarjonnaksi”.

Opintotuen ja lapsilisien indeksisidonnaisuus poistetaan kokonaan (-115 miljoonaa). Opintotuen tukikuukausien määrää lyhennetään (-90 miljoonaa, pidemmällä aikavälillä -150 miljoonaa). Aikuiskoulutuksen tukea leikataan 70 miljoonaa.

Eläkeläisten, työttömien ja sairaiden sosiaaliturvan indeksikorotukset jäädytetään. Lisäksi eläkeläisten asumistuesta leikataan 123 miljoonaa euroa.

Ara-järjestelmää ajetaan alas

Kohtuuhintaista asuntotuotantoa, erityisesti vuokra-asuntotuotantoa varten luotua ara-rahoitusta muutetaan gryndereitä ja omistusasumista suosivaksi. Ara-asuntojen myyntirahoituksia lievennetään. Ara-lainoitukseen tulee ns. välimalli, jossa asunnot vapautuvat jo 10 vuoden kuluttua myyntirajoituksista. Toisaalta ara-asumisen asukasvalintojen perusteita muutetaan ja asuinalueiden eriytymistä voimistetaan.

Gryndereiden etuja ajaa myös asukkaiden ja Ely-keskusten vaikutus- ja valitusoikeuksien kaventaminen kaavoituksessa. Asuntovelkaisten asema kiristyy kun asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta leikataan aiemmin päätettyä nopeammin. Asumismenoja nostavat myös kiinteistöveron ja sähköveron korotukset.

Ay-liikettä kiristetään

Hallitusohjelmassa on sitouduttu valtiovarainministeriön kyseenalaisiin arvioihin 10 miljardin leikkaus- ja sopeutustarpeesta kestävyysvajeen korjaamiseksi. Nyt sovittujen 4 miljardin leikkausten lisäksi hallitus uhkaa leikata 1,5 miljardia lisää, jos ammattiyhdistysliike ei suostu Sipilän ajamaan ”yhteiskuntasopimukseen”, jolla pyritään pidentämään työaikaa ja alentamaan palkkoja yritysten hintakilpailukyvyn eli voittojen kasvattamiseksi. Kauppojen aukioloaikoja pidennetään. Työelämän demokratiasta, työntekijöiden ja luottamusmiesten oikeuksista hallituksella ei ole mitään sanottavaa.

Paljon riipuukin siitä, tyytyykö ay-liikkeen johto vain kabinettineuvotteluihin vai onko se valmis käyttämään joukkovoimaa.

Ilmastopolitiikkaa turpeesta?

Ilmastopolitiikassa hallitus asettaa tavoitteeksi lisätä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä, mutta sisällyttää tähän turpeen polttamisen. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa hallituksen keskeisiä lähtökohtana ovat teollisuuden kilpailukyky, markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus. Tavoitteena on luopuminen hiilen käytöstä energiatuotannossa, miten siihen päästään jää kuitenkin auki.

Ympäristöministeriö säilyy, mutta luonnonsuojelun määrärahoja leikataan rajusti.

EU-kuri ja TTIP  

Perussuomalaisten EU-kritiikki on vaihtunut kovenevaan EU:n talouskuriin ja syvenevään EU-integraatioon sitoutumiseen. Hallitusohjelmassa on myös sovittu tuesta Yhdysvaltojen ja EU:n väliselle TTIP-kauppa- ja investointisopimukselle.  

Nato-ovi auki

Hallitusohjelmasta on jätetty pois Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus siitä, että hallituskaudella ei valmistella eikä haeta Nato-jäsenyyttä.  Uuden hallituksen linjana on ”toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”. Nato-jäsenyyden vaikutuksista tehdään myös selvitys.

Aiemmista hallitusohjelmista tämä poikkeaa myös siinä, että YK:n roolin vahvistamisesta ei sanota mitään, ei myöskään aseidenriisunnasta. Samalla kun lisätään asemäärärahoja, leikataan kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa – summa vastaa lähes puolta vuotuisista kehitysyhteistyörahoista.

Soinin pelin politiikkaa

Hallitusohjelmassa keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus pettävät monet vaalilupauksensa. Rajuimmin on takkiaan joutunut kääntämään Timo Soini.

Perussuomalaisten puheenjohtaja yrittää välttää vastuun ottamista rajuista leikkauksista kieltäytymällä valtiovarainministerin salkusta, jonka on aiemmin katsottu kuuluvan toiseksi suurimmalle puolueelle. Aika kova on ollut keskustan ja kokoomuksen halu saada perussuomalaiset mukaan ”kantamaan vastuuta”, kun tähän on suostuttu.

Oma lukunsa Soinin pelin politiikassa on hallitusohjelman liitteeksi kirjattu merkillinen ilmoitus puoluelain 9 § 1 momentin 3 lauseen poistamisesta. Tämä lause koskee puoluetuen jakamista silloin, jos puolueen eduskuntaryhmä hajoaa. Soini ennakoi siis hallituspolitiikan kylmän kyydin voivan johtaa perussuomalaisten hajoamiseen, ja haluaa varmistaa, että puoluetukimiljoonat pysyvät joka tapauksessa hänen hallinnassaan.

Haaste vaihtoehdolle ja vastavoimille

Sipilän, Soinin ja Stubbin hallituksen ohjelma on haaste koota vastavoimia ja kehittää vaihtoehtoja. Tarvitaan ”vaihtoehtoinen avokonttori” ja leikkauspolitiikkaa vastustavien yhteistä vastarintaa.

(Kuva valtioneuvoston sivuilta)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »