Santahamina helsinkiläisten asunto- ja virkistyskäyttöön

27.4.2005

On erikoista, että Helsingissä on iso, suljettu sotilasalue. Sille ei ole varsinkaan nykyaikana sotilaallisia perusteita.

Samaan aikaan kun Helsingissä halutaan siirtää Santahamina ainakin pääosin siviilikäyttöön, ollaan muualla lopettamassa varuskuntia vaikka noissa kunnissa toivotaan varuskuntatoiminnan jatkuvan.

Erikoista on sekin, että oikeisto, joka valittelee tonttimaan vähyyttä, haluaa pitää yhden Helsingin parhaista alueista poissa kaupunkilaisten asunto- ja virkistyskäytöstä.

SKP:n ja asukaslistan mielestä Santahaminan tulevaisuutta pohdittaessa pitää hylätä ylimitoitetut rakentamistavoitteet. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen esittämät 100 000 asukkaan asuinalueen visiot ovat aiheuttaneet jopa vahinkoa ja turhaa vastarintaa Santahaminan siviilikäyttöä koskeville aloitteille. Santahaminan ainutlaatuista arvoa virkistysalueena ei saa uhrata gryndereiden voitontavoittelulle. Alusta alkaen on myös syytä ottaa huomioon se, että Helsingissä on paljon töissä käyviä ja muita pienituloisia, joille ei ole tarjolla tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kokoomuksen täällä kaupunginvaltuustossa esittämät puheet asumisen kalleudesta ovat todella tekopyhiä ja kaksinaamaisia — onhan juuri kokoomus ollut innokkaimmin purkamassa vuokrien ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä ajamassa alas Helsingissäkin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista.

Keskusta ja sosialidemokraatit ovat hallituspuolueina avainasemassa Santahaminaa koskevissa ratkaisuissa. Olisi tietysti toivottavaa, että näillä puolueilla olisi Santahaminan asunto- ja virkistyskäyttöä kannattava linja. Valitettavasti puolustusvoimien rakennetta ja varuskuntien sijoittumista koskevissa ratkaisuissa näyttää kenraaleiden sana ja armeijan Nato-tarpeisiin sopeuttaminen painavan enemmän kuin helsinkiläisten tarpeet. Santahaminan lisäksi neuvotteluissa valtiovallan kanssa olisi syytä ottaa esille myös Helsingin edustan saaristo, josta merkittävä osa on niin ikään puolustusvoimien hallinnassa.

Santahaminaa koskevien neuvottelujen lisäksi toivon, että kaupunginhallitus kiinnittää huomiota erääseen Santahaminan historian erikoispiirteeseen. Santahaminassa sijaitsee suuri vuoden 1918 kansalaissodassa ja sen jälkeen vankileireillä kuolleiden punaisten joukkohauta. Siellä lepäävien uhrien määrää ei ole koskaan selvitetty kokonaisuudessaan. Tiedossa on vankilapastori Johannes Kunilan luettelo, jonka mukaan pelkästään heinäkuun 1918 ja 1919 maaliskuun alun välisenä aikana Santahaminaan haudattiin 1 413 punaista. Tästä luettelosta puuttuvat kuitenkin huhti-kesäkuussa kuolleet. Lisäksi tiedetään, että Santahaminaan haudattiin myös muualla Helsingissä taisteluissa, Santahaminan naisvankileirillä ja muissa vankiloissa kuolleita punaisia. Entisten punakaartilaisten arvion mukaan Santahaminan joukkohaudassa voi levätä jopa 3 500 punaista.

Kun Suomenlinnan vankileirille saatiin syksyllä muistopaikka, olisi viimein aiheellista selvittää myös Santahaminan joukkohaudan historia ja muodostaa sinne sellainen muistopaikka, jossa olisi nykyistä helpompi käydä.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »