Saako kaavoittaja valehdella?

22.5.2017

Kuinka paljon apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki esittelijänä ja kaupungin lakimiehet virkamiehinä saavat perustella esityksiään virheellisillä, harhaanjohtavilla ja vääristelevillä väitteillä? Tätä voi ihmetellä, kun lukee kaupunginhallitukselle ehdotettua vastausta Helsingin yleiskaavaan tehtyihin 50 valitukseen.

Vastausehdotuksen mukaan viherverkostoja ”vahvistetaan” (vaikka niitä katkotaan ja kavennetaan), tärkeät luontoalueet ”säilyvät” (vaikka niistä suureen osaan osoitetaan rakentamista), ympäristövaikutukset on selvitetty (vaikka selvitysten johtopäätökset on monelta osin täysin sivuutettu), maakuntakaavan tavoitteita ”toteutetaan” (vaikka yleiskaava on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa), Keskuspuistoa koskevat aikaisemmat asemakaavat on ”otettu huomioon” (vaikka Keskuspuistoon osoitetaan rakentamista vastoin sen suojelemiseksi tehtyjä asemakaavoja) ja asukkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa (vaikka asukkaiden mielipiteet on lähes totaalisesti sivuutettu ja kaavaratkaisukin sovittiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa olleiden puolueiden kesken jo ennen kuin kuulemismenettely oli edes päättynyt) jne.

Nähtäväksi jää, siunaako kaupunginhallitus tällaisen epärehellisen ja vääristelevän lausunnon kun se tänään käsittelee asiaa?

Yleiskaava voi johtaa samanlaiseen umpikujaan kuin kaupunkisuunnitteluviraston tekemä ja valtuuston enemmistön Östersundomiin hyväksymä ylimitoitettu ja luontoarvoista piittaamaton osayleiskaava, jota ei ole vieläkään saatu hyväksyttyä ja jonka takia kaikki kaavoitus tällä kovalla metelillä Helsingille vallatulla alueella on seissyt jo vuosia. Nopein tapa selvittää Helsingin yleiskaavan pahimmat ongelmat olisikin se, että kaupunginhallitus hyväksyisi Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisten alueiden osalta hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset perustelluiksi ja päättäisi luopua näille alueille esitetystä rakentamisesta.

Tapaus Pirkkola ja suojelukaava

Pirkkola on uusi osa sarjassa asukkaiden mielipiteiden sekä luonto- ja kulttuuriarvojen sivuuttaminen Helsingin kaavoituksessa.

Maunulan ja Pakilan välissä sijaitseva Pirkkola on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain nojalla valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se on suojeltu asemakaavalla ja suojeluvelvoite on merkitty maakuntakaavaan ja yleiskaavaan (niin vanhaan kuin uuteen).

Nyt keskelle yksikerroksisia pientaloja esitetään kerrostalorakentamista. Kun asukkaat, omakotiyhdistys, Museovirasto, kaupunginmuseo ja asiantuntijat vastustivat asemakaavamuutoksen luonnosvaiheessa esitettyä nelikerroksista rakentamista, vastasi kaupunkisuunnitteluvirasto nostamalla kerrosmäärän viiteen! Kerrostalorakentamisen takia aiotaan myös katkaista alueen kokoojakatu Pirjontie ja johtaa autoliikenne ahtaille pihakaduille.

Yhden yrittäjän kiinteistöbisneshanke on ujutettu kaavaehdotukseen, joka koskee Raide-Jokeria, joka ei miltään osin edellytä rakentamista Pirkkolan suojelukaavan alueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta, vihreä apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus esittävät tätä yksimielisesti. Samalla sivuutetaan asukkaiden esittämät vaihtoehdot, joilla Raide-Jokeri ja siihen liittyvä täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa rikkomatta suojelukaavaa. (Lisää asiasta SKP:n Maunula-Pakilan osaston kaupunkisuunnittelulautakunnalle kaavaehdotukseen jättämässä muistutuksessa.)

Ollaanko Pirkkolasta tekemässä ennakkotapaus siitä, miten Raide-Jokerin reitin varrella ja muuallakin täydennysrakentamisessa aiotaan edetä piittaamatta suojelukaavoista, asukkaiden mielipiteistä ja luonto-arvoista?

 

 

 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »