Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2006 budjettiraamin lähetekeskustelussa

16.2.0005

Valtuustossa

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2006 budjettiraamin lähetekeskustelussa

 

Tämä lähetekeskustelu antaa periaatteessa mahdollisuuden muuttaa poliittisen ja virkamiesvalmistelun samoin kuin valtuuston ja kaupunginhallituksen välistä suhdetta budjettiratkaisuissa. Aikomus päättää raami kaupunginhallituksessa ja tehdä se jo muutaman päivän kuluttua osoittaa kuitenkin, että kaupungin johdossa tätä keskustelua ei ole aiottukaan ottaa tosissaan. Kyse on nyt siitä, ottaako valtuusto sille kuuluvan päätösvallan vai tyydymmekö olemaan vain juttutupa.

SKP:n ja asukaslistan mielestä valtuustolle kuuluvan paikan ottaminen edellyttää talousarvion raamin palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi ja ainakin 100 miljoonan euron lisäystä palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi.

Esitetty raami ja sen perustelut eivät anna todellista mahdollisuutta ohjata talousarvion laadintaa. Tästä puuttuvat kokonaan talousarvion laadintaa ohjaavat linjanvedot palvelujen kehittämisen tavoitteista, henkilöstösuunnitelmasta, investoinneista ja esimerkiksi siitä, mikä on kaupungin oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen suhde. Lisäksi rahoituslaskelmasta puuttuvat liikelaitosten voittovaroista tehtävät pääomasiirrot.Ehdotettu raami kuvastaa syvää kuilua asukkaiden odotusten ja päätöksenteon lähtökohtien välillä. Tässä on sivuutettu yhä useampien helsinkiläisten arjessa näkyvä palvelujen heikentyminen, työttömyys, eriarvoisuus, köyhyys ja turvattomuus. Raamissa ja sen perusteluissa ei näy jälkeäkään ennen vaaleja annetuista lupauksista.

Valtuuston uuden roolin lisäksi tarvitaan myös uudenlaista suhdetta asukkaiden ja päätöksenteon välille. Se edellyttää osallistuvaa demokratiaa ja budjetin sosiaalisten vaikutusten arviointia. Budjettivalmistelut pitäisi viedä esimerkiksi alueellisiin asukastapaamisiin, joissa kartoitettaisiin palvelujen parantamisen tarpeita. Lisäksi eri virastot ja laitokset voitaisiin velvoittaa selvittämään budjettiesitysten vaikutukset työllisyyteen, eri väestöryhmien tasa-arvoon palveluissa, tulonjakoon ja ympäristön tilaan.

Helsingin ongelmia on pahentanut se, että suurfirmat irtisanovat työntekijöitä pörssikurssien ja voittojen kasvattamiseksi, kuten TeliaSonera parhaillaan tekee. Matalatasoisilla tupoilla, rikkaita suosivilla veroratkaisuilla ja yksityistämisellä on paisutettu pääomatulojen osuutta palkansaajien, työllisyyden ja kuntien rahoituksen kustannuksella. Vaikka kansantalous on kasvanut ja julkinen talous on ylijäämäinen, ovat hallituspuolueet leikanneet viimeisten kymmenen vuoden aikana kuntien rahoitusta noin viidellä miljardilla vuositasolla laskien.

Kaupunginhallituksen esittämissä budjettiraamin perusteluissa otetaan kunnan rahoituspohjan kaventaminen annettuna, vaikka juuri nyt pitäisi vaikuttaa hallituksen valmistelemiin esityksiin kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmien uudistamisesta. Epäsosiaalisen kunnallisveron kiristämisen sijasta pitäisi lisätä valtion vastuuta lakisääteisten palvelujen rahoituksessa, saattaa myös pääomatulot kunnallisveron piiriin ja muuttaa kunnallisvero selvästi progressiiviseksi. On syytä ottaa myös selvästi kantaa hallituksen valmistelemaa työmarkkinatuen määräaikaiseksi muuttamista vastaan, varsinkin kun se sälyttää hallituksen työllisyyspolitiikan epäonnistumisen laskut työttömille ja kunnille.

Helsingillä on varaa itsekin lisätä palvelujen rahoitusta. Uusimman Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportin mukaan kassavarat ovat kasvaneet parissa vuodessa vähän yli 200 miljoonasta lähes 600 miljoonaan euroon. Helsinki on muuttunut valtionosuuksien tasauksessa yli 100 miljoonan nettomaksajasta yli 100 miljoonan saajaksi. Vaikka kaupunki on joutunut ottamaan velkaa, on lainasaamisia enemmän kuin velkoja. Kaupungin talous on ylijäämäinen, kun otetaan lukuun myös liikelaitokset.

Lisäksi talousarvion raamista puuttuvat mahdollisuus siirtää Helsingin Energian voittovaroista osa kaupungin muiden palvelujen rahoitukseen. Näin tuloslaskelma on saatu harhaanjohtavasti näyttämään alijäämäiseltä. Tällä yritetään ilmeisesti perustella palvelujen alibudjetoimisen jatkamista, vaikka siihen ei ole mitään taloudellisia perusteita.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä ei hyväksy esitettyä talousarvion raamia. Palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi tarvitaan ainakin 100 miljoonaa euroa lisää. Karsimisesta, kilpailuttamisesta ja kaupallistamisesta on siirryttävä takaisin julkisten palvelujen kehittämiseen. Ei ole mitään syytä ”olla ylpeä”, kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Pajunen täällä äsken esitti, siitä, että Helsingin kaupungin toimintamenot olivat viime vuonna pienemmät kuin kolme vuotta sitten. Se on häpeä, ja aivan erityisesti kaupunginhallituksen poliittisille ryhmille, jotka ovat tätä kokoomuksen viitoittamaa linjaa olleet toteuttamassa.

Viime vuonna tapahtuneesta henkilöstön kokonaismäärän supistamisesta on siirryttävä henkilöstön lisäämiseen. Sen sijaan, että osa vähistäkin työllistämisrahoista on jäänyt käyttämättä, on järjestettävä työttömille kunnon töitä kunnon palkalla. Kouluverkon rajun supistamisen sijasta on panostettava lisää resursseja kouluille. Kirjastoille ja keskustakirjaston suunnittelun aloittamiseen tarvitaan rahaa, samoin nuorisotoimeen. Terveyspuolen raamiin tarvitaan lisää, jotta HUS:n potilasjonot saadaan puretuksi ja hoitotakuu toteutuu kunnolla kaikilla alueilla — myös Itä- ja Koillis-Helsingissä sekä aikuisten hammashoidossa. Sosiaalitoimen rahoja on lisättävä, jotta kenenkään ei ole pakko hakea apua Myllypuron leipäjonosta kun ei saa sitä viikkokausiin sosiaalitoimistosta.

Samoin, jotta lasten päivähoidossa ei ole enää ylisuuria ryhmiä ja jotta vanhusten palveluja voidaan kehittää lisääntyviä tarpeita vastaavasti. Kaupungin pitää omilla toimillaan hillitä vuokrien nousua. Joukkoliikenteen tariffituen osuus pitää palauttaa vähintään puoleen. Myös liikenneinvestoinneissa pitää asettaa joukkoliikenne etusijalle sen sijaan, että nykyisissä suunnitelmissa satsataan pelkästään keskustatunneliin noin kolme kertaa enemmän kuin kaikkiin joukkoliikennehankkeisiin yhteensä.

Budjettiraamissa on syytä asettaa selvät tavoitteet myös Helsingin Energian voittovarojen käytölle. Tuottotavoitetta voidaan nostaa. Helsingin Energian tulorahoitus oli viime vuonna 212 miljoonaa. Investoinnit puolestaan olivat 115 miljoonaa. Investoinnit voitiin siis rahoittaa tulorahoituksella, kun ne yleensä rahoitetaan yrityksissä lainanotolla. Myös Helsingin Satama rahoittaa osan isoista investoinneista tulorahoituksellaan.

Kaupungin peruspääomalle maksetun koron, poistojen ja investointien jälkeenkin Helsingin Energialle jäi vielä runsaasti rahaa. Sen liikevoitto viime vuodelta on 160 miljoonaa. Tekninen lautakunta esittää tästä siirrettäväksi kaupungin omaan pääoman 100 miljoonaa. Se on vähemmän kuin edellisenä vuonna siirrettiin, vaikka Energian voitto kasvoi selvästi. Jos voittovaroista siirrettäisiin sama osuus kuin viime vuonna, se on 125 miljoonaa. Budjettiraamissa on tässä kohden kuitenkin pelkkä nolla. Miksi siirtoa ei kirjata jo nyt?

Kiinteistötoimen osalta on syytä selvittää periaatteet, joilla kaupungin sisäiset vuokrat määräytyvät. Tarkastuslautakunnan jäsen Lea Krank esitteli äskettäin Pro kuntapalvelut –verkoston tilaisuudessa laskelmia, joiden mukaan kiinteistövirasto perii muilta hallintokunnilta markkinahintaisten vuokrien avulla 150 miljoonaa euroa ylimääräistä katetta. Tässä on mahdollisuus kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuoren täällä äsken peräänkuuluttamaan ”seinistä säästämiseen”.

Markkinavuokria on perusteltu tilankäytön ohjauksella, mutta käytännössä sillä lähinnä pakotetaan päiväkoteja, kouluja, terveysasemia ja muita leikkaamaan palveluista. Sisäisten vuokrien sitominen markkinavuokriin on monella tavalla kyseenalaista. Tilat on rakennettu suurelta osin julkisella rahoituksella ja helsinkiläiset ovat maksaneet niitä jo kertaalleen verotuksessa. Useille tiloille ei ole todellisia markkinoita. Erityisen kyseenalaista on se, että kiinteistöviraston johto saa tulospalkkauksen kautta myös henkilökohtaista hyötyä rahastaessaan muilta hallintokunnilta tällaisista tiloista.

SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä kaupungin sisäisissä vuokrissa tulee siirtyä omakustannusperusteisiin.

Kaupunginhallitus esittää talousarvion perustaksi nykyisessä taloussuunnitelmassa esitettyjä toiminnallisia tavoitteita. Niihin kuuluu kilpailuttamisen, ostopalvelujen ja ulkoistamisen lisääminen. SKP:n ja asukaslistan mielestä kilpailun käytölle tulee määritellä uudet periaatteet. Vammaiskuljetusten kilpailuttamisen ja keskittämisen kaltaiset virheet eivät saa toistua.

Esimerkiksi tukipalvelujen kilpailuttamisesta uhkaa tulla lisää ongelmia. Kuntaliiton lausunnossa (15.10.2004 Palmialle) kiinnitetään huomiota siihen, että kilpailuttamisen käynnistämistä koskevat kaupungin ohjeet ovat ristiriidassa kilpailuttamista koskevien yleisten säädösten kanssa ja uhkaavat johtaa siihen, että kaupunki joutuu rahoittamaan tappiollista toimintaa. Monessa tapauksessa kilpailuttamiselle ei ole edes reaalisia edellytyksiä, koska markkinoita hallitsee muutama suuri, usein ylikansallinen yhtiö. Palvelukeskuksen lausunnossa (18.11.2004) kilpailuttamisesta varoitetaan aiheellisesti siitä, että kilpailuttaminen voi monella alalla johtaa yksityiseen palvelumonopoliin. Siinä muistutetaan myös Palvelukeskuksen roolista vaikeasti työllistettävien henkilöiden työllistämisessä, johon kilpailutilanteessa ei ole vastaavia mahdollisuuksia. Myös Euroopan unionissa valmisteilla oleva palveludirektiivi antaa aihetta varovaisuuteen kilpailuttamisessa.

Kilpailuttamista ei pidä laajentaa uusille alueille, ei ainakaan ennen, kun kilpailun käytölle on vahvistettu uudet periaatteet. SKP:n ja asukaslistan mielestä lakisääteisten palvelujen tulee pääsääntöisesti järjestää kunnan omana toimintana. Näin voidaan parhaiten turvata palvelujen tasavertainen saanti, mahdollisuudet ohjata palveluja demokraattisesti ja estää verovarojen valuminen yksityisen voitontavoittelun hyväksi.

Edellä olevan perusteella esitän, että valtuusto palauttaa talousarvion raamin uudelleen valmisteltavaksi niin, että raamiin lisätään ainakin 100 miljoonaa euroa palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi, että raamiin kirjataan siirrot liikelaitosten voittovaroista, että sisäisten vuokrien lähtökohdaksi otetaan
omakustannusperiaate ja, että valmisteluissa kehitetään osallistuvaa demokratiaa ja budjetin vaikutusten sosiaalista arviointia.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »